– Oalle miessái vaikko lei garra dálvi
Olu čearut Ruoŧa bealde ráhkkanišgohtet dál dán jagáš miessemearkumii. Árvvesjávrri gieldda Vuovdečearru, Nuorta Kikkejávri, leat dán vahkku mearkugoahtán misiid – ja lohket oalle buori miesselogu vaikko lea leamas garra dálvi ja guhkes giđđa.
Nuorta Kikkejávri leavuovdečearru Árvvesjávrri suohkanis ja sis leat vuovddis bohccot birrajagi Bihtona ja Árvvesjávrri guovllus. Sámedikki loguid ektui sis leat logi aktiiva badjeolbmo.
Niclas Alm lea Nuorta Kikkejávri čearu badjeolmmoš, ja sis lei mannan ija miessemearkun.
– Mis lea oalle buorre miesselohku, vaikko lea leamaš guhkes giđđa. Mis jieŋui guohtun árrat mannan dálvvi ja danin leat biebman.
– Miesit leat oalle stuorrát dál juo, muhto dat sáhttá leahkit go mii leat biebman bohccuid.
– Dađi bahábut leat maid miesehis álddut dál juo oidnon vaikko leat easka álgán mearkumiin. Sáhttet boahtit eanet mieshis álddut gárdái ovdal go dát geassi lea nohkan go mis leat olu meahcceeallit dáppe, dađi bahábut, čilge Niclas Alm.
Koronanjuolggadusat
Ruoŧa Sámiid Riikkasearvvi ávžžuha maid čearuid čuovvut njuolggadusaid miessemearkunáigge eastadan dihte koronanjoammuma.
– RSR ávžžuha jurddašit sosiála gaskkaid eará olbmuide 1-2 vahku ovdal miessemearkuma ja maid jus leat dávdamearkkat ja liikká ferte meahccái bohccuid lusa. Mii ávžžuhit ahte ii bisán earáiguin ságastit nu go biebmogávppiin.
Ruoŧa Sámiid Riikkasearvvi ávžžuha maid ahte eai boađe menddo olu olbmot miessemearkungárdái, earret go sii geain lea doaibma ja bargu gárddis.
– Allet mátkkoš jus ii lea duohta dárbu ja allet mana nu olusat seamma billi, čállá Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi iežas neahttasiiddus.
Čearu njuolggadusat
Nuorta Kikkejávrri čearru ávžžuha miellahtuid čuovvut Ruoŧa álbmotdearvvašvuođa njuolggadusaid ja doalahit gaskka miessemearkumis vaikko leat olgun.
– Mii leat váldán koronanjuolggadusaid go mis leat boazobargit maid riskajoavkkus. Muhto mii háliidit maid eastadit njoammuma ja nu veahkehit divššu, dadjá Nuorta Kikkejávrri čearu ságadoalli, Patrik Lundgren.
– Jus leat dávdamearkkat, nu go nuorvu, de ferte bissut ruovttus. Maiddái bassat gieđaid dehe vuoidat antibac vuoidasiin ja garvit stuorit olmmoščoagganemiid, dadjá stivra.
Eanemus 50 olbmo
Nuorta Kikkejávrri čearu stivra dieđiha maid ahte sii eai luoitte gárdái nu olu olbmuid.
– Mii eat luoitte nu olu olbmuid gárdái, ja mearridit juohke gárddis galle olbmo besset sisa geahčadit. Mii iskat lea go stuora gárdi ja galle olbmo háliidit gárdái. Muhto mii eat luoitte eanet go 50 olbmo gárdái, mii lea Ruoŧa Álbmotdervvášvuođa njuolggadusaid mielde.
Bottut ja gáfestallan
Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi ávžžuha maid dollat gaskka gáfebottuin iige juogadit čáhcebohttaliid. Jus lea riiskajoavkkus ja badjel 70 jagi boaris, de lea deaŧalaš unnidit iežas sosiála oktavuođaid, iige mannat báikkiide gos leat olu olbmot.
Nuorta Kikkejávrri čearus dieđihit ahte bottuid ja gáfestallama galgá váldit ovttas iežas veagain.
– Mii ávžžuhit ahte čearu boazobargit eai bovde eanet olbmuid garddástallamii. Jus bohtet guossit, de mii ávžžuhit sin bissut olggobealde gárddi, ja go gáfestallat áigot, de doallat gaskka ja čohkkát dušše iežas veagain.
