-Almmuhus-
OĐĐASATOahppit ráhkadedje ávvumállásiid 120 bovdejuvvon guossái

Oahppit ráhkadedje ávvumállásiid 120 bovdejuvvon guossái

-

-

Skuvlla oahppit ledje máŋga vahkku plánen mállásiidda maid galge guossohit dan birrasiid 100 guossái, geat bohte Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla 65 ja 60 jagi ávvudoaluide Guovdageidnui mánnodat eahkeda.

Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla biebmofágaoahppit leat olu áiggi bidjan ráhkadit biepmuid maid leat viežžan lagašbirrasis, biepmut mat leat sihke vuodjan ja dahje ruohttan.

Dan botta go sártniid dolle, de čuččodedje oahppit feaskáris biepmuin – gergosat doalvut daid sisa. Ja oidnui maid ahte ledje ge hui gealdagasas.

– Mii leat máŋga vahkku plánen dáid mállásiid, muitalit sii.


Oahpahalli biebmofágas, Nils Ingar Olsen Hætta, lei gievkkanis vuoššame biergguid, ađđamiid ja olu eará herskkuid.

 

Sártnit, fearánat ja vásáhusat

Skuvllabargi ja juoigi Inger Marie Nilut álggahii ávvudoaluid Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla luđiin.

Ollugiin lei sáhkavuorru, ja lei skuvlla stivrrajođiheaddji Ingrid Hernes gii álggii vuosttaš sártniin.

Das de čuovvulii Sámi allaskuvlla direktevra Johan Ailo Kalstad, gii kåserii nuorravuođa eallima birra.

Diehto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner ja Sámedikki presideantta Aili Keskitalo celkkiiga dearvvuođaid.

Jan Henry Keskitalo logaldalai Sámi Ruovttufitnoskuvlla rájes gitta riikkaidgaskasaš álgoálbmot oahpahusbealušteaddjin.

Ing-Lill Pavall muitalii boazodoalloskuvlla Borkeneassa birra mii sirdui Guovdageidnui.

Ovddeš oahppit skuvllas muitaledje vásáhusaid birra, nu go Lars Åge Bransfjell gii lei mátta-sámis boahtán ávvudoaluide, ja Ulrika Louisa Snowdon gii lea Lofuohtas eret.

Loahpas ledje eará gussiin dearvvuođat, nu go Guovdageainnu sátnejođiheaddjis, Yamal boazodoalloskuvllas, Duodjeinstituhtas, Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážis, Guovdageainnu nuoraidskuvllas ja Sámi allaskuvllas.

Viđa diimmus ledje sárdnidan, juoigan, boradan ja soames gatnjala sihkastan.


Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara geigii ovtta stuora gova skeaŋkan joatkkaskuvlii, maid Sophus Tromholt lea govven, ja mii dál lea registrerejuvvon máilmmeárbelisttus. Dan sávvá čiŋahit ođđa vistti go dat gárvána.

 

Ohppiide buoremus vuolggasadji

Diehto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner logai sártnistis ahte ii leat goassege galledan skuvlla gos sáhttá oahppat sihke sámegiela ja kiinnálaš giela.

– Dat muitala olu maid dii nagodehpet čađahit dáppe, go jurddašehpet báikkálaččat ja riikkaidgaskasaččat, de ožžot oahppit dan buoremus vuolggasaji boahtteáigái, dajai Sanner sártnis ja rámpui skuvlla go leat nu olu oahppit geain lea sámegiella eatnigiellan.


Diehto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner rampui biepmu maid skuvlla biebmofága oahppit leat ráhkadan. – Dat lei issoras njálgga biebmu, dajai son.

 

Dehálaš skuvla

Maŋŋel mállásiid rámpui ministtar sihke biepmu ja daid hávskes doaluid.

– Lei hui hávskes eahket dáppe. Issoras njálgga biebmu ja ollu oahppamuš. Ovddeš ohppiin ledje hui fiinna vásáhusat skuvlaáiggis ja makkár árvu das lei go leat leamaš oahppit Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas. Maiddái dat go gulaimet movt skuvla lea ovdánan áiggi badjel. Dat lea skuvla mii lea dehálaš, dieđusge sámi nuoraide, muhto maiddái dehálaš Norgii go lea skuvla mii váldá vára sámi kultuvrras ja sámegielas.

– Man dehálaš lea ahte leat boahtán ávvudeapmái?

– Lea dieđusge dehálaš ahte lean dáppe, čájehandihte ahte dá lea skuvla mas lea alla árvu, sámi álbmogii ja Norgii, dadjá son.


Birrasiid 100 bovdejuvvon guossi ledje boahtán. Dá sárdnidii Diehto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner.

 

Ilus ja movttet

Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla rektor Ellen Inga O Hætta lei hirbmat ilus maŋŋel doaluid.

– Lei nu somá gullat vásáhusaid sis geat leat vázzán skuvlla ja vásihan skuvlla. Sii leat dat buoremusat muitalit movt dilli lea. Die lea hui buorre ahte bođii ovdan man olu doaimmat mis leat, go dábálaš olbmot eai dieđe makkár arena mii leat máilmmis, lohká rektor.

Eanaš dat geat leat bargan rektorin Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas, ledje boahtán ávvudoaluide.

– Dat muitala man nanu sadji skuvla lea sin váimmus. Go Per Sander vuolgá Hápmiris deike min ávvudit, de dat muitala oba olu, lohká Hætta.

-Almmuhus-