Gottit bohte, jáhkkimis, 7000-8000 jagi dás ovdalis Svalbárdii ja leat ceavzán buot garra eallindiliid oanehis áiggis, vaikko lea Svalbárdda gottit leat lagaš fuolkkit ja lea uhcán genehtalaš variašuvdna. Dutkit gohčodit dan genehtalaš paradoksan go dat ii livčče galgan leat vejolaš.
– Gottit árktalaš guovlluin leat guhká eallán sierra ja sierra vuollenállin ja Svalbárdda goddenális lea unnimus árbeavnnasgovdodat, muitala Nicolas Dussex, gii lea NTVU luondduhistorjjá dutki, Gemini.no siidui,mii lea NTNU ja SINTEF dutkančálus.
Dutkit navdet vuosttaš gottiid boahtán várra 7000-8000 jagi dás ovdalis Svalbárdii ja jáhkkimis dálá Ruoššas Novaja Zemlya ja Franz Josef Land bokte. Soitet leat dušše moadde gotti mat birgehalle. Dutkit lohket dat teorehtalaččat lea hui heajos vuolggasadji go menddo jođánit čoagganit árbeávnnasmolsašumit ja genamolsumat mat dagahit dávddaid ja jápmima. Muhto Svalbárdda goddi lea birgen ja dál lea 20 000 Svalbárdda gotti doppe.
– Vaikko eai goddenális leat uhcán genehtalaš variašuvdna, de lea heivehan iežaset dán lundui, nu ahte das leat hui oanehis juolggit, borrá sámmáliid go jeahkálat váilot ja birge vaikko skábma bistá guhká, lohká Dussex.
NTNU dutkit leat dál analyseren 91 gotti genehtalaš iskosiid ja fuomášan ahte vaikko nálli lei lahka jámii 1900-logu álggus badjelmearálaš bivddu dihtii, de lea dattetge birgen bures, lohká NTNU luondduhistorjjá instituhta professor Michael D. Martin.
Unnán genehtalaš variašuvdna lea náliide dábálaččat heajos ođas jus dan nális leat unnán heakkat. Muhto ná lagaš fuolkevuohta sáhttá maid veahkehit náli jávkadit heajos árbeávdnasiid maid lea árben máttuin. Dan fenomena gohčodit dutkit «purging». Nu lea maid geavvan eará sajiin máilmmis.
– Lea oalle paradoksa go guhkit áigái sáhttá dát leat buorre, lohká Dussex ja muitala sii áigot dán ášši dutkat vuđolabbot.
