-Almmuhus-
OĐĐASAT– Dat lea buoremus oahppanvuohki mii gávdno

– Dat lea buoremus oahppanvuohki mii gávdno

-

-

Jávoheapme skuvle, nu lávejit lohkat. Maid dat mearkkaša, dan galget Guovdageainnu nuoraidskuvlla oahppit beassat oahppat. Skuvla álggaha verddestallanprošeavtta.

Sámediggeráđđi lea juolludan 320 000 ruvnno Guovdageainnu nuoraidskuvlii, verddestallanprošektii.

Nuoraidskuvlaoahppit galget árbevirolaš máhtu oahppat verddesiidda bokte, gos maid galget beassat oasálastit árbevirolaš bargguide mat gusket boazodollui ja duodjái.

 

Jávoheapme oahpaha

Nuoraidskuvlla rektor Ellen J. Sara Eira lohká dáinna juolludemiin bohtet vejolašvuođat oahpahit ollásit árbevirolaš bargguid, ii ge dušše veahá.

Skuvla beassá dál eambbo oasálastit olgobargguiguin, ja sáhttet oastit bálvalusaid maid eai máhte skuvllas oahpahit. Ovdamearkka dihtii mo bivvát buolašin.

– Mii eat sáhte oahpahit ohppiid movt bivvát. Jus vulget gárddelusa go buolaš lea, de oahppat galbmot, ja movt ferte nuppes dahkat go lea buolaš. Dan eat sáhte klássalanjas oahpahit, lohká Sara Eira.

 

Ohcet verddesiidda


REKTOR: Njuovvan ja biebmuid rádjan lea maid oassin prošeavttas. Vuorkágovva: Nils Johan Vars.

Ođđajagis álgá skuvla ohcat verddesiidda, geaid bargguid skuvlamánát sáhttet čuovvut. Siida galgá šaddat bissovaš verddesiidan skuvlii, gosa oahppit oktan oahpaheddjiiguin sáhttet mannat oahppat boazodoalu ja verddestallama birra ja oahppat maid verdde bargá boazodoalus. Earret eará garddástallamiid ja niestebohcco njuovvama.

– Eai buot oahppit beasa leat mielde boazobargguin, eai ge beasa buot oahppit vásihit jus mii eat oahpat. Danne lea buorre go mis skuvllas lea vejolašvuohta dan oahpahit ohppiide, lohká Guovdageainnu nuoraidskuvlla rektor.

Ellen J. Sara Eira lohká ahte Guovdageainnus ii galgga šaddat nu go lohká lulde gullan, oahppit lohket ahte elliid ii dárbbaš njuovvat, go bierggu oažžu rámbuvrras oastit.

– Dá lea min árgabeaivi, ja dan lea hui dehálaš oahpahit. Mii oasálastit dás ollásit ohppiiguin, ja dat lea hui dehálaš ja mávssolaš, lohká son.

 

– Buoremus oahppanvuohki

Rektor lohká maid ahte dát prošeakta maid lea hui lahka ođđa oahppoplána, mas čiekŋudanoahppan deattuhuvvo.

– Dat lea buoremus oahppanvuohki mii gávdno. Dat lea čiekŋudeapmi, ollislaččat beassat leat mielde ja oaidnit, de olbmot ipmirdit buorebut maid galget oahppat. Ovdamearkka dihtii gos biergu boahtá, dan sadjái go oahpahit teorehtalaččat, de besset oahppit leat mielde oaidnime dan, besset guoskat birgui, dat lea máŋggabealat oahppan.

 

– Dása ferte áigi

Lassin vel dán prošeavttas, galgá nuoraidskuvla ovttasbargagoahtit Sámi allaskuvllain, gos oahppit galget beassat duojis maid čiekŋudit. Dan prošektii lea maid várrejuvvon ruhta Sámediggeráđi doarjagis.

Rektor ii loga váttisin dákkár prošektii várret áiggi, go dat guoská buot fágaide.

– Earenoamážit Guovdageainnus, dá lea min árgabeaivi ja eallin, dasa ferte leat áigi. Dan sadjái go luonddufágas oahppat elliid birra, de vulget oahppit mielde oaidnit elliid ja guoskat elliide. Lean 100 proseantta sihkar ahte dat oahppan maid ožžot dakko bokte, lea mihá buoret, ja oahppi darvviha mihá buorebut dan mas ieš lea oassin, lohká Ellen J. Sara Eira.

 


SÁMEDIGGERÁĐĐELÁHTTU: Berit Marie P. E. Eira. Vuorkágovva: Astrid Helander.

– Dehálaš ahte árbevirolaš máhttu nannejuvvo skuvllas

Sámediggeráđđi Juhána Biera Biret Márjá/Berit Marie P.E. Eira lohká goappašat prošeavttaid dehálaš gaskaoapmin dasa movt viidáset fievrredit árbevirolaš máhtu skuvllas.

– Min mielas lea dehálaš ahte árbevirolaš máhttu nannejuvvo skuvllas. Dát prošeavttat leat mielde ovddideame sámi giela, identitehta ja árbevirolaš máhtu sirdima, go oahppit praktihkalaš bargguid ja doaimmaid bokte ohppet sámi boazodoalu sániid ja doahpagiid, lohká Eira preassadieđáhusas.

Eira dadjá ahte sámi skuvllain galgá leat sámi sisdoallu, mas oahppit galget sáhttit dovdat ja identifiseret iežaset sámi kulturárbbiin ja gielain.

– Go oahppit barget dákkár prošeavttaiguin, de sii šaddet rámisin iežaset sámi identitehta ja kulturárbbi dihte, ja sii šaddet maid oadjebassan iežaset identitehtas, dadjá Eira.

-Almmuhus-