Koronaheahti ii leat vuos váikkuhan nu olu go guoská reastaluvvamii. Suoidnemánus dán jagi njidje vuot reastaluvvamat diimmá ektui.
Fitnodagaid njiedjanlohku mat leat reastaluvvan dahje bággoheaittihuvvon dán jagi suoidnemánus, lei olles 23 proseantta diimmá loguid ektui, čájehuvvo varas dárkkisteapmi.
– Reastaluvvenlogut leat njiedjan mánus mánnui maŋŋel go koronaheahti álggii njukčamánus. Dat lea hui hirpmástuhtti, dadjá diehto- ja analysafitnodaga Bisnode kredihttaekonoma Per Einar Ruud.
Dán rádjái leat 3464 fitnodaga heaittihuvvon. Dat lea 17,9 proseantta njiedjan reastaluvvemis ja 10,3 proseantta go bággoheaittiheamit maid rehkenastojit.
Vurdet lassáneami
Ruud ii leat optimisttalaš boahttevaš ovdáneapmái.
– Mii leat eahpidahtti njiedjamis lea ahte bistá go dat dađi guhkit dál go geasseluopmu nohkagoahtá, dadjá Ruud preassadieđáhusas.
Ii leat imaš ahte leat hotealla- ja restoráŋŋasuorggis mat vásihit stuorámus lassáneami reastaluvvanloguin dán rádjái, olles 13,5 proseanttain. Muđui lea leamaš njiedjan buot surggiin.
Vearrámus Romssas ja Finnmárkkus
Detálljagávppis lea 13,5 proseantta njiedjan, huksen- ja rusttetsuorggis, mii lea suorgi mas dábálaččat lávejit eanemus reastaluvvemat, lea njiedjan olles 24,7 proseantta.
Romsa ja Finnmárku lea fylka gos reastaluvvan lea eanemusat lassánan, olles 31,3 proseantta eambbo reastaluvvemat diimmá ektui seamma mánus.
Vestlánddas ja Agderis leat reastaluvvemat njiedjan eanemusat, 24,2 ja 23,2 proseantta unnit reastaluvvemat ja bággoheaittiheamit.
Dán čállá NTB.
