Ávvira lohkkit leat jienastan mátta-sápmelaš artistta Jon Henrik Fjällgren dán jagáš sápmelažžan jagi 2015.
Ávvira lohkkit leat jienastan mátta-sápmelaš artistta Jon Henrik Fjällgren dán jagáš sápmelažžan jagi 2015.
Ávvira lohkkit leat jienastan gii galgá nammaduvvot dán jagáš sápmelažžan, ja dan 17 evttohasa gaskkas lei mátta-sápmelaš artista Jon Henrik Fjällgren guhte oaččui eanemus jienaid.
Fjällgren lea mannan jagi beaggán dainna go beasai goasii Eurovision musihkkagilvui luđiin «Manne leam frijje», ja son lea maid ovddidan luođi árvvu Ruoŧa bealde ja erenoamážit mátta-sámiid luohtevieruid.
Golmmas njunnošis
Gilvvus lei jienasteapmi rabas ođđabeairuhttii, juovlamánu 31. beaivvi rádjái. Gilvui ledje 3625 jiena boahtán, ja Fjällgren oaččuige 31 proseantta jienain. Nubbin eanemus jienaid, 30 proseantta, oaččui luondduaktivista ja Suohpanterror dáiddajoavkku ovddasteaddji Jenni Laiti. Goalmmádin bođii MMA gilvaleaddji Ole Johnny Eriksen, gii oaččui 11 proseantta jienain.
Ollu čuvodeaddjit
Gilvvuin leigga álggos Ole Johnny Eriksen ja Fjällgren njunnošis, ovdal go de Jenni Laiti lei vuoittu bealde guhká. Loahpas goitge ledje Fjällgrenas eanemus jienat. Ávvira neahttajođiheaddji Berit Marie Lise Eira lohká lei veaháš vuorddekeahttá ahte lei Fjällgren gii vuittii.
– Fjällgren ii leat nu ollu beaggán mannan jagi go daid ovddit jagiid, son dattege olahii guhkás Ruoŧa beale Melodifestivalenis. Dát boađus čájeha ahte sus leat ollu čuvodeaddjit sámi álbmoga gaskkas. Ii Jenni Laiti ge leat nu olu vuos beaggán, ii ainjuo Norgga bealde, ovdal go dál maŋimuš áigge.
Eira oaivvilda bohtosa maid sáhttit čájehit ahte miehtá Sámi leat olbmot áŋgiruššan jienastit.
Váldon bures vuostái
Ávvira neahttajođiheaddji muitala gilvu lea váldon hui bures vuostá lohkkiid gaskkas ja lea hui duhtavaš dainna.
– Mii eat lean vuordán ahte badjel 3000 jienastit, ja lea bures dahkkon go jurddaša ahte juohke dihtoriin, neahttabreahtain dahje mátketelefuvnnain ii sáhttán eará go oktii jienastit. Mis ii leat mainna buohtastahttit, go gilvu lei dál vuosttaš geardde, muhto dán gilvvu gal fertet čuovvolit dán jagi maid. Gilvu lea maid ožžon ollu fuomášumi ja ášši dan gilvvu birra lei eanemus lohkkon mannan jagi, go 6500 olbmo lohke ášši min neahttasiiddus, lohká Eira.
Lohkkit eai evttohan
Gilvvus lei sierra luohkká, «Lohkki evttohas», masa lohkkit ieža galge evttohit sápmelačča. Dan luohkái dađi bahábut ii evttohuvvon oktage.
– Dat lei veaháš šállošahtti, muhto soaitá čájehit ahte olbmot ledje duhtavaččat singuin geaid leimmet bidjan listui, eai ge dovdan dárbbu evttohit ovttage, lohká Eira.
Jon Henrik Fjällgren lea mátkošteame ii ge lean olamuttus ságaide.
