-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATSáhkkii­vuohta buvttii girjji kvenaid birra

Sáhkkii­vuohta buvttii girjji kvenaid birra

Journalista

-

-

Bente Imerslund lea ássan 47 jagi davvin, vuos Kárášjogas ja dasto Ráissas. Su suomaugrálalaš giellaberoštumi dihtii lea son jearahan ja dutkan mo kvenat ja dološ suomagielat álbmogat birgejit dán áiggi. 

2021 miessemánus almmuhii Bente Imerslund girjji kvenaid, vuovdesuopmelaččaid, gárjiliid, durdnosleagilaččaid, vepssaid ja ingerieatnanlaččaid birra. Son lea johtán buot dáid guovlluin Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas ja jearahallan 75 olbmo geat hállet dološ suomagiela suopmaniid. 357 siidosaš girjjis muitala dáid kránnjá olbmuid birra man birra Ávvira journalista ii leat olus diehtán. 

– Dát suomagielfuolkevuođa unnitlogukultuvrra prošeakta leamaš munnje hui mávssolaš, muitala 76-jahkásaš Bente Imerslund gii fárrii máttás 2018 Hokksundii. 

Girjjis muitala go son fárrii Ráisái 1977:s, de gulai dávjá kvenasogalaččaid badjelgeahččamin iežaset giela. Dál lea dat oaivil rievdan ja kvenat leat rámis go sin giella fas atnojuvvo árvvus, vaikko eai leat nu gallis geat dan šat máhttet. Son lea bovdejuvvon kvena dáhpáhusaide olles geasi ja ikte maŋŋebárgga lei sus logaldallan Bissojogas. 

Kárášjohkii vuos

Olu kárášjohkalaččaide lea Bente Imerslund oahpis, go son barggai tuiskka-, dáro- ja suomagiela oahpaheaddjin (1971-1977) dalá Karasjok Gymnasklasser med samisk, dál Sámi Joatkkaskuvla Kárášjogas. Muitala Kárášjogas oahpai maid sámegiela ja bargosajis gávnnai maid isida, Alf-Eirik Heggelund (1935-2014). Soai fárriiga Ráisii 1977:s ja bargagođiiga Davvi-Romssa joatkkaskuvllas. 

– Go gergen lohkamis gielaid universitehtas, de ožžon barggu Kárášjogas. Kvenagiela beroštupmi bođii dađistaga go mu vielja eamit Leavnnjas lei sihke sáme- ja kvenasogalaš. Sáhttá lohkat sámegiella lei kvenagiela vuolggasadji. Áddejin ahte šaddá álkibun oahppat sámegiela go máhtán suomagiela. Boahtit davás lei munnje amas máilbmi, muhto go ledjen nuorra, 26 jagi, ja sáhkkii, de manai bures, muitala Bente Imerslund.

Bente Imerslund muitala ahte olusat dovdet su go sus lea áibbas báljes oaivi alopecia dávdda dihtii, mii lea autoimmuna dávda.

75 olbmo jearahallan

Bissojohkalaš Anstein Mikkelsen lea okta dan 75 olbmos geaid lea jearahallan. Girjji olggošgovas čohkká multidáiddár Anstein Mikkelsen eatnis, Oddbjørg Ulstein, askis Bissojogas. Gávttehas lea su kvena máttaráhkku Anni-Ämmi. 

– Lean bajásšaddan Bissojogas Porsáŋggu gielddas gos kvena- ja sámegiella lei lunddolaš gulahallangiella. Máttaráhkku hálai kvenagiela munnje go son ii máhtán eará gielaid nu bures. Muhto 1960-logus váiddui kvenagiella dáruiduhttima geažil ja kvenakultuvrra lei dušše ruovttus, muitala 65-jahkásaš Anstein Mikkelsen.

Son lohká Imerslund girji lea dehálaš go Imerslund dáinna girjjiin oahpásmahttá kvenagiela ja kultuvrra kránnjáguvlluid Norgga beale olbmuide. 

VUOSTTAŠ ROMÁNA KVENAGILLII: Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) girji «Kuosuvaaran takana» almmuhuvvui 2004;s Dá čállá son muitosáni iežas čállon girjái Eira Søderholmii. Girji lea oassi ELÄMÄN JATKO girjeráiddus. Eira čálii kvena grammatihka, almmuhuvvon 2014. Govva: Bente Imerslund
VUOSTTAŠ ROMÁNA KVENAGILLII: Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) girji «Kuosuvaaran takana» almmuhuvvui 2004;s Dá čállá son muitosáni iežas čállon girjái Eira Søderholmii. Girji lea oassi ELÄMÄN JATKO girjeráiddus. Eira čálii kvena grammatihka, almmuhuvvon 2014. Govva: Bente Imerslund

Kvenagiela árvu loktejuvvon

Bissojohkalaš Alf Nilsen Børsskog lei Sámi Joatkkaskuvlla oahpaheaddji Kárášjogas dalle go lávkii ealáhahkii. Das maŋŋá čálii son romána iežas eatnigillii, kvenagillii, mii ilmmai 2004:s. Dat lei vuosttaš čáppagirjjálaš romána kvenagillii. Børsskog románaráidu lea ge vuođđu Eira Søderholm «Kainun kielen grammatikki» mii lea vuosttaš grammatihkagirji kvenagillii. Søderholm lea UiT Norgga árktalaš universitehta giella ja kultuvrra Instituhta ovddeš vuosttaš amanuensa suoma- ja kvenagielas.

– Jagi 2006:s fálai UiT vuosttaš geardde oahppu kvenagillii. Vuosttaš lohkanbájis ledje 30 oahppi geat buohkat máhtte kvenagiela njálmmálaččat. Stuorámus váttisvuohta lei go oahppogirjjit váilo. Girjegiella ilmmai dađe mielde go oahpahus joatkašuvai, muitala Eira Søderholm grammatihkkagirjji álggaheami birra. 

-Almmuhus-