Soapmásat lávejit ođđajagelohpádusaid dahkat ja bidjat mihttuid maid áigot olahit ovdal go jahki lea vássán. Maiddái Sámi beakkálmasat ja politihkkárat leat lohpidan ođđajahkái ođđa persovnnalaš ja bargomihtuid jagi 2017:i, dál beasat lohkat makkár lohpádusaid dát vihtta beakkálmasa leat dahkan.
Vibeke Larsen, Sámedigge-presideanta, ođđajagemihtut:
– Lea máŋga jagi áigi mun heiten lohpideames alccen ođđajagi mihttuid, dál mus leat dušše áigumušat eallimis. Mun geahččalan leat olmmošlaš ja leat ieš, dat leat mu mihtut persovnnalaččat. Barggu oktavuođas lea mus mihttu joatkit ovddidit sámi vuoigatvuođaid ja sámi áššiid. Maiddái geahččalit leat dat gii čohkke sámi álbmoga, dadjá Vibeke Larsen, Bargiidbellodaga Sámediggepresideanta.
Signe Marie Fidje Store, heaibu, ođđajagemihtut:
– Mun áiggun bargat dan ala ahte šaddat buoret heaibu ja bargat ahte mus lea mokta dan dahkat. Šaddat buorebut seniorluohkás maid mun dássái lean dahkan, mannan áigodagas. Mus lea maiddái ođđajagemihttu bargat «sickspacka» dahje eanet dehkiid dán áigodagas, mun ferten jurddašit eanet maid mun boran dalle. Mus leat deahkit dasa, muhto ferten bargat dan vuostá ahte galget oidnot. Lea miellagiddevaš prošeakta maid mun sávan ahte nagodan ollašuhttit. Diibmá mus lei ođđajagemihttu ahte galgen šaddat eanet fuolalaš earáide ja dan mun lean jurddašan joatkit, dán jagi maiddái ja šaddat buoret olmmošlažžan, dadjá heaibu Signe Mari Fidje Store.
Aili Keskitalo, NSR sámediggeáirras ja ovddeš sámediggepresideanta, ođđajagemihtut:
– Mu mielas lea álo somá jurddašit buot dáid iešguđetge mihttuid birra go ođđa jahki lahkona, mus leat sihke persovnnalaš mihtut ja mihtut barggu dáfus. Áiggun bissut dearvvasin, mus lea diekkár dearvvašvuođa mihttu go lean oktii áiggis leamaš duođalašbuohccin, nu munnje lea hui dehálaš ahte mun dagan visot maid mun sáhtán bissut dearvvasin. Borrat dearvvašlaččat ja hárjehallet. Dán jagi lea mus dat mihttu, mus lea leamaš hui miella oahppat luistet sabehiiguin, mun in leat dan goassige máhttán, nu ahte dán dálvvi lea mihttu dan oahppat.
– Dál go mii leat ráhkkaneamen válggaide, Sámediggeválggat leat čakčamánus, de lea mu mihttu bargat hui garrasit ahte dat manná bures válggaiguin ja geahččalit dan oktavuođas movttiidahttit mu mielbargiid min Norgga Sámiid Riikkasearvvis. Go searvá válggaide de lea dieđusge mihttu beassat fápmui. Mun sávan buorre ođđajagi buohkaide ja mun sávan maid buohkat earát sávvet, dat lea leamaš hui ártegis jahki 2016, lea hui olu mii lea rievdan máilmmis, muhto sávvamis ahte dat ođđa jahki mii dál boahtá ahte dat buktá midjiide ráfi. Vaikke mii orrut dáppe Sámis, mis lea hui ráfálaš oassi máilmmis, dat mii dáhpáhuvvá máilmmis dat gal čuohcá midjiide maiddái. Lea hui olu máilmmi dáhpáhusat mat dieđusge vurjet min, jáhkkán mun, dat soahti mii lea Syrias ja mii lea ain ja ii leat bissehuvvon ja dušše joatká. Mii han diehtit ahte dat lea midjiide čuohcan, maiddái Sámis. Válggat mat ledje USA:s, dat leat buktán dakkár eahpesihkkarvuođa mii das ovddasguvlui dáhpáhuvvá. Mun sávan dieđusge mii beassat ain joatkit orrut ráfálaš oasis máilmmis ja ahte dat ráfi livčče galgan earáide, ahte mii udnodivččiimet dan maid earáide dan seammás, lohká Aili Keskitalo.
Johan Vasara, Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji, ođđajagemihtut:
– Dat mii lea juohke jagi mihttun, lea hárjehallagoahtit eambbo ja aistton šaddat buoret vuobmái. Mus lea čuoigan mii lea mu stuorámus doaibma go mun láven eanemus čuoigat go hárjehalan. Lean juohke jagi jurddahallan ammal galggašii veaháš geahččalit gilvvohallat, ii nu duođalaččat muhto ahte lea mihttu olbmos.
– Mun lean jurddašan ahte min váldomihttu min politihkalaš doaimmas dál Guovdageainnu suohkanis, dat lea dikšut ja njulget dan suohkana ruhtadili. Go dat lea givssidan min suohkana dál 7-8 jagi, ja mii leat 2013 rájes leamaš dan Robek-listtus, nu ahte lea čuohcan garrasit min suohkanii. Mus lea dat váldomihttu njulget dan ruhtadili, dat lea vuođđun juohke diŋgii, visot bálvalusaide ja fálaldagaide, ahte mis lea ruhta mii daid máksá, dat dieđusge lea dat váldomihttu. Leat dieđusge smávit mihtut maiddái, nugo ahte mii áigut searvat Sámi ealáhusgárdimii, lea dehálaš ahte mis suohkanis lea muhtinlágan fáladat fitnodagaide ja álggaheddjiide, vai ožžot veaháš bagadallama ja ruhtadan vejolašvuođaid, dan min oažžut Sámi ealáhusgárdima bokte. Mis bohtet johtui diekkár stuorábuš čielgadallamat, ođđa skuvlastruktuvra, ođđa skuvlavisti ja mii diehtit mis lea joatkkaskuvlla stuorideapmi jođus. Mis leat olu prošeavttat maid mun sávan lihkostuvvat boahttejagi dahje boahtit goit johtui, dadjá Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Johan Vasara.
Frank Ingilæ, Deanu sátnejođiheaddji ođđajagemihttu:
– Mus ii leat ođđajagemihttu, mun in láve ráhkadit ođđajagemihttuid, čaibmá Deanu sátnejođiheaddji.
