Dássážii lea dán jagi leamaš čoaskkis eanaš báikkiin Norggas, muhto 2023 lei lieggaseamos jahki mii lea registrerejuvvon.
Čieža dutki Meteorologalaš instituhtas leat geahččan dárkileappot dálkki go temperatuvra lea alladit go goassege ovdal.
Dálkkádatdutki MET dálkkádatmodellerema ja áibmonuoskkideami ossodagas Michael Schulz muitala ahte leat máŋga fáktora mat gusket oktii, ja leat lunddolaš čatnaseamit máilmmi dálkkádatvuogádagas mat leat daid gievrudan.
– 2023 lea sullii 0,25 gráda lieggaset go 2022. Dán sáhttá belohahkii čilget lunddolaš rievddademiin, muhto leat jáhkkimis maiddái eará sivat, dadjá Schulz.
Loahpalaš lohku 2023 ovddas ii leat vel čielgan, muhto vurdojuvvo čielgat boahtte vahkuid. Ovdal lea dán čuohtejagis temperatuvra loktanan jagis nubbái eanemusat birrasiid 0,2 gráda.
El Niño
Jagiid 2020–2023 lei erenoamáš guhkes La Niña -fenomena mii dássii máilmmi gaskaliekkasvuođa. Go de álggii dan maŋŋel ođđa El Niño 2023:s, mii bođii earenomáš árrat ja stuorui jođánit, de loktanii máilmmi gaskamearálaš temperatuvra hirbmosit.
La Niña ja El Niño leat guokte beali lunddolaš fenomenas mii eanemusat váikkuha jahkásaš rievdamiidda eatnama gaskaliekkasvuođas. Dábálaččat lea El Niño -jahki 0,06 gráda lieggaset go dábálaš jahki.
– Mii oažžut El Niño go stuorra guovlluin nuortan ja guovddážis Jaskesábis lea lieggaset go dábálaččat. Dát alla temperatuvra váikkuha maiddái máilmmi gaskamearálaš temperatuvrii, čilge Benestad.
Erenoamáš liegga mearat
Meara gaskamearalaš temperatuvra olahii ođđa olahusaid 2023:s, ja ledje lieggaseamos mihtideamit mat leat goassege dahkkon.
Vaikko oanehisáiggi fáktorat sáhttet váikkuhit meara temperatuvrii, de oaivvilda Trodahl ahte earenoamáš stuora spiehkastagat eai livčče sáhttán dáhpáhuvvat guhkitáiggi liegganeami haga.
– Maŋimuš 50 jagi lea mearra njamman badjel 90 proseantta dan liekkasbadjebáhcagis maid olbmot leat dagahan. Dát treanda dahká eanet jahkehahttin dan ahte šaddet eanet ja eanet áigodagat ekstrema mearratemperatuvrraiguin, mii fas sáhttá dagahit ođđa temperaturolahusaid, loahpaha Trodahl.
Eanet beaivesuonjardeapmi maŋŋel go partihkkalat leat unnon
Satelihttadieđuid analysa maŋemus 20 jagis čájeha ahte nuoskkideaddji partihkkalat áimmus, nu gohčoduvvon aerosollat, leat unnon hirbmosit.
– Lea hui buorre ođas min dearvvašvuhtii ja birrasii ahte áibmu lea ráinnodan, muhto das lea maiddái stuorra váikkuhus dálkkádahkii, dadjá Michael Schulz.
Unna partihkkalažžat reflekterejit beaivváščuovgga ja dahket maiddái ahte čuovggat reflekterejit eanet suonjardeami. Das lea galmmiheaddji effeakta.
– Go áimmus unnot partihkkalat, de lieggana máilbmi jođáneappot, čujuha Michael Schulz.
Unnit beaivečuovga ruovttoluotta fas máilmmiávvosii
Birrasiid 70 proseantta beaivváščuovggas absorberejuvvo ja lea mielde liggeme eatnama. Reasta čuovggas reflekterejuvvo ruovttoluotta áibmui, balvvaide ja eatnamii.
– Dál oaidnit ahte eana reflektere unnit beaivečuovgga ruovttoluotta fas máilmmiávvosii danne go albedo lea unnon jieŋas, muohttagis ja balvvain, čilge Ketil Isaksen, dálkkádatdutki, modealla- ja dálkkádatguorahallanossodagas.
Máilbmi lea sevnnjodan maŋemus 20 jagis.
– Satelihttadieđut čájehit ahte reflekterejuvvon beaivečuovga lea unnon birrasiid 2 proseantta. Dat lea earret eará dan dihte go mearrajiekŋa suddá ja go muohta ja jiekŋa lea unnon gáttis. Dán jagi lei erenoamáš Antárktisis, gos lei mealgat unnit mearrajiekŋa go dábálaččat. Mii mihtidit maiddái rievdamiid balvvain. Go eana lieggana, de unnot maid balvvat, erenoamážit vuollegis balccat meara bajábealde.
