-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATLahka 20 jagi boares niehku ii oro vel ollašuvvame

Lahka 20 jagi boares niehku ii oro vel ollašuvvame

-

-

Vaikke leat juo lahka 20 jagi niegadan dan birra ja máŋgii viggan olla­šuhttit, de dat ii oro vel dán ge háve ollašuvvame.

Birrasii 20 jagi áigi gárvánii Guovdageidnui ođđa dearvvaš­vuođaguovddáš, mas maid lea boarrásiidruoktu oassin.

Dalle go huksejuvvui eai oaidnán dárbbu gievkkana hukset dearvvašvuođaguovddážii, ­muhto eará čovdosiid bokte biepmu ráhkadit boarrásiidda.

 

Fjordland-gaskabeaivvit

Lea muhtumin nu guhkás mannan ahte boaresolbmot ja buohccit, geat man nu geažil leat šaddan boarrásiidruovttus dahje buhcciidruovttus orrut, leat šaddan eallit Fjordland nammasaš jođánisbiepmuin.

Dalle ii lean Guovdageainnu suohkanis albma čoavddus gii ráhkada biepmu, ja Fjordland álkesbiebmu lei dat čoavddus man fálle boarrásiidda ja buhcciide.

2018:s de juolluduvvui suoh­kana 2019-2022 ekonomiijaplánas ahte boarrásiidruktui galgá viimmat gievkkan huksejuvvot vai doppe galget sáhttit biepmu ráhkadit ássiide.

Dasa lei juolluduvvon 1 971 000 ruvnno 2018 investerenbušeahtas.

 

Golmma geardde divraset

Ođđa guorahallama vuođul, man suohkan leat čađahan, de čájehuvvo ahte golut gártet arvat divraseabbon go dat maid suohkanstivra lei mearridan atnit gievkkanhuksemii.

Ođđa golut čájehuvvojit leamen čieža miljovnna, eai ge vuollel guokte miljovnna, nu go lei juollu­duvvon.

Dan supmis maid leat mielde 850 000 ruvdnosaš doaibmagolut gievkkanii.

Guovdageainnu ráđđeolmmái ii evttohan ovdagoddái vuoruhit gievkkana, muhto baicca maŋidit dan ja ovddidit gievkkanhuksema juovlamánu čoahkkimii fas.

Dasa mieđai ovdagoddi.

 

Dárkkistedje golu

Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Johan Vasara, muitala ahte sii ­bivde diibmá ođđa guorahallama ahte man olu gártá gievkkan máksit.

– Oažžu lohkat dan ahte buore­lihkus mii dagaimet ođđa guorahallama. Go dál čájehuvvo ahte gártá arvat divraseabbon go dat supmi man mii juolludeimmet, lohká Vasara.


Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Johan Vasara (Bargiidbellodat)

– Ii leat nu heahti mearridit ­čieža miljovnna ruvdnosaš investerema, go dál lea buorre čoavddus biebmodillái boarrásiid­ruovttus. Dasa lassin go gaska­beivviid mii ráhkadahttit dohko, de fállat mii maid guovdu beaivvi lieggaborramuša. Ii oro de jierpmálaš dasa bidjat 7 miljovnna, jus eat leat geahččan eará čovdosiid, lohká son.

 

Eará čoavddus

Vasara lohká ahte gievkkanhommegii sáhttá gávdnot eará čoavddus, movt sáhttet suohkana bealis ráhkadit borramuša boarrásiidda.

– Dan oktavuođas go Norgga eiseválddit orrot oaivvildeame ahte mánáide galgá maid borramuš fállot skuvlaáiggis, de sáhttá dat leat okta čoavddus. Go mis leat plánat hukset ođđa skuvlla. Sáhttá de vejolaš hukset dohko gievk­kana man atná máŋgga doibmii. Máhkaš  dohko hukset albma gievk­kana gos seammás go boarrá­siidda ráhkadit biepmu doppe, de maid mánáide beaiveborramuša. Dat sáhttá okta čoavddus. Ii orron goit dál jierbmálaš bidjat 7 miljovnna gievkkana hukset dearvvaš­vuođaguovddážii, lohká son.

-Almmuhus-