-Almmuhus-
OĐĐASAT– Heahteveahkkerusttet doaimmai go jovssahallen bártái

– Heahteveahkkerusttet doaimmai go jovssahallen bártái

-

-

Son beasai oalle johtilit geahččalit heahteveahkkerusttega man aiddo lei ožžon, go geavai heaggaheahtái dálveorohagas ealu birravuojidettiin.

Mannan gaskavahku čálii Ávvir Isak Mathis O. Eira birra go doddjui skuteriin jieŋa čađa birrasii 5-6 miilla Guovdageainnu oarjjadavábealde buiga meahcis.

Son njuoskkai badjeloivviid ja lei duođai heaggaheađis go ledje maid seammás logi buolašceahki.

Go son galggai heahteveahkkái riŋget, de lei son dakkár guovllus gos ii beassan telefovnnain riŋget go ii lean telefovdnaoktavuohta obanassiige.

Nu go ovdal ge lea gullon go sápmelaččat bártahuvvet meahccái, de gájui son iežas heakka go váccii bartii muhtun kilomehteriid heahtebáikkis eret, gos vel soittii leat olmmoš.

Sullasaš bártái geavai maid guovdageaidnulaš Mikkel M. Sokki. Son lei maid dakkár guovllus gos ii lean telefovdnaoktavuohta, ja čuoggasii skuteriin johkii mii ii jieŋo dálvvis, ja juolgi vel šattai skutera vuollái.

Sus lei rusttet mii doaimmai go lei heaggaheađis.

 

– Soaitá gádjon mu heakka

Sokkis lei heahteveahkkerusttet jáhkkalummas go gopmánii johkii skuteriin, ja juolgi darvánii skutera vuollái.

Guovllus gos son lei ii lean telefovdnaoktavuohta, nu son deaddelii heahteveahkkerusttegis SOS boalu, ja dakko bokte dihte heahteveahkkeguovddážis juste gos son lei.

Dađi bahábut go lei nu dálki, de šattai Sea King helikopter jorggihit. Go heahteveahkkeguovddážis dihte juste gokko son lea, de ožžo ránnjásiidda olbmo mannat su gádjut.

– Ii mu lean gávdnat oktage doppe dan johkarokkis dálkki siste heahteveahkkerustega haga. Soaitá leat nu ahte dat rusttet, go doaimmai, gájui mu heakka, muitala Sokki ieš.

 

Dálkin ealu vuodjime

Mikkel M. Sokki gullá Ordda orohahkii. Son lei muhtun jagiid áigi dálveorohagas ealu vuodjime, go skuteriin gopmánii Sieddejoga fielbmái.

Sokki muitala ahte son diđii dan fielmmá, ja jurdilii ahte ferte bonjastit skutera vai ii vuoje dan fielbmái.

Dálkki siste son ii leat oaidnán ahte lei juo vuodján fielmmá ala.

Fielmmá badjel lei skálvan, ja danin son ii ge fuomášan ovdal go lei juo fielmmá alde ja skuter gopmánii dohko.

Son ieš geavai nu ahte skutera vuollái darvánii juolgi.

 

Skálvi gahčai

Sokki muitala ahte skutera sabet heaŋgasii fielbmádearbmái, ja danin ii mannan oalát johkii.

Ieš son šattai dan skálvvi ala mii gahčai fielmmá ala.

– In šaddan johkii go skálvi maid gahčai ja guttii mu dan mađe ahte in mannan johkii. Juolgi mus gal šattai skutera vuollái ja darvánii dohko. Go das veallán, de dovddan ahte ii muohtaskálvi gierdda mu lihkastit, go viggá gahččat jus lihkastan. Mus lei lummas heahteveahkkerusttet. Jurddašin ahte gal juobe gávdnet ge mu gos lean, jus in beasa heakkas eret das. Mun deaddelin dan SOS-boalu, ja diehtu manai heahteveahkkeguovddážii ahte lean heađis, muitala son.

 

Guhtta diimmu

Sokki muitala ahte son geahččalii álgit deaškut muohttaga birra, vai garrá ja guoddá su buorebut. Son muitala son barggai das várrogasat áigebotta.

– Mun dihten ahte Sieddejohka lea nu čieŋal dakko ahte ii ole lávvomuorra bodnái jus čugget. Issoras čieŋal, lohká son.

 Dat maid son ii diehtán lea ahte su diehtu lei mannan heahteveahkkeguovddážii, ja helikopter maid lei jođus su lusa.

Dađi bahábut šattai dat jorggihit dálkki geažil moadde miilla sus eret.

Heahteveahkkeguovddáš válddii de su vieljain oktavuođa, gii fas oaččui oktavuođa ránnjasiidda olbmuin.

Heahteveahkkeguovddáš sáhtii ránnjásiidda olbmui bagallat juste gokko Sokki lea.

Dalle lei álki olbmui gii lea oahpis gávdnat Sokki Sieiddejohkagáttis.

– Mun ledjen de goitge nagodan deaškut muohttaga doarvái olu, ja nu nagodin juolggi oažžut luovos. Skuovva gal bázii dohko. Go veahkki bođii, de mun ledjen gal juo gáddái beassan, muhto skuova haga ja juolgi njuoskan ja galbmon. Mun ledjen birrasii guhtte diimmu das leamašan dan rájes go gopmánin fielbmái, muitala son.

– Mun bessen dan mađe johtilit lieggasii, muhto juolgi gal bohtanii mii čázis lei leamašan. Ii livčče leaika jus livččen šaddat vázzit vel iežan bartii, birrasii beannot miilla. Dahje juo vearrát, ahte dat muohtaskálvi ii livčče guoddán mu, muitala son.

 

Ávžžuha heahteveahkkerusttega háhkat

Mikkel M. Sokki muitala ahte lei maid hui soaittáhagas ahte sus lei dakkár heahteveahkkerusttet.

Sokki bargá Stáhta Luonddubearrágeahčus ain go dárbbašit su veahki.

Dan oktavuođas son lei kurssas leamaš gos adde sidjiide heahteveahkkerusttegiid.

– Son gii jugii daid, dajai ahte son ballá gal ahte dat rusttet gártá seahkkavuđđui dahje rehkii go mii mannat meahccái. Son ávžžuhii dan atnit jáhkkalummas. Mun muiten su sániid. Go de vulgen meahccái, de mun jurddašin dán mun gal cokkan jáhkkalummii vai lea sadjosis. Dat lea buorre diŋga go heahtái olmmoš gártá, lohká son.

 

– Ávžžuhat go boazosápmelaččaid háhkat diekkár heahteveahkkerusttega sihkarvuohtan?

 

– Dan gal ávžžuhan. Go das ii leat eambbo boalu deaddelit, de manná diehtu njuolga heahteveahkkeguovddážii, ja doppe de dihtet juste gokko dat olmmoš lea geas lea heahti. Ii ge dárbbat leat telefovdnaoktavuohta olles guovllus, go dat rusttet gulahallá satelihtaiguin. In vuolgge meahccái dán haga šat, lohká Sokki.

 

Álot mielde

Finnmárkku Fylkkamánni boazodoalloossodaga ráđđeaddi, Morten M. Utsi, muitala ahte heahteveahkkerusttet lea sis okta oassi diŋggain maid álot fievrredit mielde go meahccái vulget barggu oktavuođas.


UNNI JA VUOGAS: Romssa ja Finnmárkku Fylkkamánni boazodoalloossodaga ráđđeaddi, Morten M. Utsi, ii vuolgge meahccái dákkár heahteveahkkerusttega haga.
Govven: Nils Johan Vars

 

 Utsi čájeha Ávvirii makkár dat heahteveahkkerusttet lea oaidnit.

– Dat ii leat stuorát go dábálaš telefovdna, ja čáhká hui álkit lummii, lohká Utsi.

 Son muitala ahte sii leat háhkan dakkára ja geavahan dan 2015 rájes, ja dat lea oassi sin sihkarvuođadoaimmas Fylkkamánni boazodoalloossodagas, go sii leat meahcis.

– Dát lea buorre diŋga. Ii mávsse eambbo birrasii 5000 ruvnno, ja moaddelogi dollára mánnui máksit abonnemeantta. Rusttegiin mii mis lea sáhttá dieđu maid čállit dábálaš telefovdnii. Dat lea buorre dakko ahte beassá dieđihit ahte lea dearvan joavdan, ja nu ain. Mii eat vuolgge goassege meahccái dan haga, muital Utsi

 

 

 

 

 

 

-Almmuhus-