Gáivuona doaibmi sátnejođiheaddji ja guovddášbellodaga sátnejođiheaddji evttohas lea gearggus válggaide čakčat, muhto ii duostta vel makkárge lohpádusaid buktit.
Gáivuona doaibmi sátnejođiheaddji ja guovddášbellodaga sátnejođiheaddji evttohas lea gearggus válggaide čakčat, muhto ii duostta vel makkárge lohpádusaid buktit.
Gáivuona doaibmi sátnejođiheaddji ja Guovddášbellodaga sátnejođiheaddji evttohas Svein Oddvar Leiros, muitala iežas leamašan doaibmi sátnejođiheaddjin gaskkohagaid olles áigodaga, go dálá sátnejođiheaddji leamašan eret buozalmasvuođa geažil.
– Mun lean vuolgán sátnejođiheaddjievttohassan, ja sivvan lea go háliidan joatkit sátnejođiheaddjin. Lean dán áigodagas doaibman seammá ollu sátnejođiheaddjin go válljejuvvon sátnejođiheaddji. Lean oahppan ollu oanehis áiggis ja leamašan hui gelddolaš ja hástaleaddji bargu mas loavttán, lohká son.
Guovddášbellodat ja Bargiidbellodat leat ovttasbargoguoimmit Gáivuona suohkanstivrras dán áigodagas.
Ollašuhttán lohpádusaid
Svein Oddvar Leiros muitala iežaset dán áigodagas nagodan njulget Gáivuona suohkana ekonomiija.
– Suohkan ekonomiija lea ain hástalussan, mii leat dan mađe ožžon ekonomiija ortnegii ahte sáhttit plánegoahtit čađahit áššiid. Dál leat mearridan hukset ođđa dearvvašvuođaguovddáža ja loahpalaš mearrádus dahkko suohkanstivrras geassemánus. Seammás leat ođđa valáštallanviesu huksemin, bargu álggahuvvo dál, lohká son duđavaččat.
Leiros rámida Gáivuona hálddahusa, jo lohká bargiin lea čielga fokus suohkan bálvalusfálaldagaide.
– Bálvalusfálaldagat leage buot deháleamos gielddas, lohká son.
Kultursuohkan
Gáivuona suohkan lea maŋemuš jagiid vuoruhan kultuvrra, ja Svein Oddvar Leiros lohká kultuvra lea erenomáš dehálaš suohkanii.
– Mii gohčodat iežamet kultursuohkanin. Kulturbargosajiid lea dehálaš nannet ja mii bargat maiddái Davvi álbmogiid guovddážiin viidásat. Mearrasámiid kultuvrra lea dehálaš loktet ja seailluhit, ja dat lea ášši mainna mii bargat boahtte áigodagas maid, lohká Leiros.
Ii duostta lohpidit
Guovddášbellodaga válgaprográmma ii leat vel gárvvis, ja danin ii loga duostat lohpidit maidige stuorrát.
– Muhto duosttan dadjat ahte dearvvašvuođabálvalus hástalusain gal ain joatkit bargat, seammá go skuvlla, mánáidgárddiid ja kultuvraáššiid mat leat dehálačča bellodahkii, dadjá son.
Váillahit sámegielat bargiid
Ášši maid Leiros oaidná leamašan hástalussan lea rekruteret sámegielat bargiid suohkanii, erenoamáš skuvlii ja mánáidgárddiide leamašan dat stuorra hástalussan. Gáivuona suohkan lea dál bivdán veahki Sámedikkis áššái.
Ášši almmuhuvvui vuosttaš geardde 18.04.2015
