UiT Norgga árktalaš universitehta lea doallogoddi ovtta internationála geasseskuvlii buohccidivššárstudeanttaide. Mihttu lea lonohallat vejolašvuođaid, hástalusaid ja vásáhusaid, vuoi álgoálbmogiid dearvvasvuođafálaldagaid sáhttá buoridit árktalaš guovlluin.
UiT Norgga árktalaš universitehta lea doallogoddi ovtta internationála geasseskuvlii buohccidivššárstudeanttaide. Mihttu lea lonohallat vejolašvuođaid, hástalusaid ja vásáhusaid, vuoi álgoálbmogiid dearvvasvuođafálaldagaid sáhttá buoridit árktalaš guovlluin.
– Mun oaivvildan ahte mii buohccidivššárat sáhttit dagahit stuora erohusaid álgoálbmogii jus láhčit buoret dearvvašvuođafálaldaga sin guovlluide, lohká fránska-kanádalaš buohccidivššárstudeantta Randa Jawad-Trudel.
Suoidnemánus oassálastet guoktenuppelohkái buohccidivššárstudeantta, eanaš Kanádas, Islánddas, Ruonáeatnamis, Norggas ja Ruoššas eret, geasseskuvlii «Innovative Summer Institute for Circumpolar Health».
Iešguđetlágan doaimmaid ja logaldallamiid čađa mat gusket fáddái «máttut ja gullevašvuohta» ožžot oasseváldit ipmárdusa dearvvasvuođahástalusaide iežaset ja earáid davviguovlluin.
Stuora oassi dás sisttisdoallá vuhtiiváldit kultuvrralaš ipmárdusa álgoálbmotperspektiivvas.
Oassálastet Riddu Riđus
Buohccidivššárstudeanttat galget maiddái oassálastit Riddu Riđđu festiválas, gos sii galget muitalit kultuvrraid ja tradišuvnnaid dearvvašvuođalágádusain ja mo dát čuohcá dearvvašvuođafálaldahkii mii addo álgoálbmogii.
Giella doaibmá bargoneavvun
Buohccidivššárstudeantta Rune Olsen, Ruonáeatnamis eret, jáhkká ahte giellamáhttu lea čoavdda luohttámuššii olbmuid gaskkas geain leat iešguđet duogážát.
Olsen hálddaša vihtta giela, juoga maid doaivu boahtit sutnje ávkin go lea buohccidivššár.
– Persovnnalaš kultuvrralaš čanastumit váikkuhit gaskavuođa dearvvašvuođabargi ja pasieanta gaskkas, ja danin lea dehálaš dovdat kultuvrra doppe gos don barggat. Jus máhtát ja ipmirdat pasieantta giela de lea álkit oažžut lotnolas respeavtta. Pasieanta dovdá maid iežas eambbo oadjebassan divššu vuolde, go jáhkehahttivuohta lassána go luohttevašvuohta lassána, jáhkká Olsen.
Lea maid eaktu ahte servodat dohkkeha ja duostá hupmat dearvvašvuođahástalusaid birra mat dain iešguđet álgoálbmogiin leat, oaivvilda Olsen.
Ollislaš ipmárdus
Geasseskuvla lea ruhtaduvvon «Senter for internasjonalisering av utdanning» (SIU), gos ulbmil lea ovddidit internationála ovttasbarggu oahpu čađa.
Suoidnemánu 4.beaivvi rájes leat buohccidivššárstudeanttat leamaš mielde iešguđetlágan doaimmain ja kurssain, earret eará vuosttaš heahteveahkki kurssas.
Leat logaldallamat leamaš viiddis fáttáin nu go «riegádahttin davvi guovlluin» ja «mo doalahit buori bátnedearvvašvuođa boarrásit álbmogis» leat juo čađahuvvon.
