Finnmárkku fylkkagielda gáibida lobihis mávssu skuvlaohppiin

Finnmárkku fylkkagielda gáibida ahte joatkkaskuvlaoahppit mákset 2796 ruvnnu láiggu dihtoriid ovddas maid geavahit golbma jagi.

Seamma olu ožžot oahppit stipeandan rusttegiidda golbma jagi badjel.

Finnmárkku fylkkamánni cealká ahte láigohaddi maid lei galgat juhkot golmma oassái.

Šaddet ieža máksit

Finnmárkku joatkkaskuvllaoahppit gártet danin ieža máksit láiggu guovtti jagi ovddas go Finnmárkku fylkkagielda sihtá ohppiid máksit olles láigohatti go gazzagohtet oahpu.

Dása reagerii Finnmárkku Oahppolihttu, ja váiddii skuvlaeaiggáda Finnmárkku Fylkkamánnái.

– Go oinniimet fylkkagieldda mearrádusa gáibidit olles láigohatti, de válddiimet oktavuođa fylkkamánnin gullandihti leago dát lobálaš. Dál lea fylkkamánni duođaštan ahte ii leat lohpi gáibidit mávssu golmma jagi badjel, lohká Finnmárkku Oahppolihtti jođiheaddji Kari Lium utdanningsnytt neahttasiidui.

Rihkku oahpahuslága

Iežas váidagis čujuha Finnmárkku Oahppolihttu oahpahuslága 19-6 paragráfii, mii cealká ahte jahkásaš dihtorláigu ii galgga badjel unnimus stipeandasubmi.

Reivves celket maiddái ahte láigohaddi lea Norgga skuvllaid nuvttá-prinsihpa vuostá.

– Ohppiidorganisašuvdna doarju Oahppolihttu, oahppit oainnat eai galgga ieža gártat maidege máksit vuođđo- ja joatkkaskuvllas, lohká Ohppiidorganisašuvnna jođiheaddji Sylvia Lind.

Láigoortnet ain doaimmas

Finnmárkku fylkkagieldda oahpahusossodat dieđiha ahte ohppiin lea vejolašvuohta juohkit dihtorláiggu golmma jahkái.

Dalle fertejit bivdit rehkega go neahtta-máksima bokte ii leat dát vel vejolaš.

– Mis ii leamaš doarvái buorre diehtojuohkin dán birra, lohká oahpahusossodaga jođiheaddji Lisbeth Sandtrøen gii doaivu ahte maiddái neahta bokte sáhttá juohkit láigohatti boahtte skuvlajagi rájes.

Finnmárkku fylkkagieldda njuolggadusain ii boađe ovdan ahte sáhttá juohkit láiggu.

Jus heitet, de eai oaččo dihtora

Finnmárkku fylkkagieldda dihtorláigonjuolggadusain lea čállon ahte oahppit, geat heitet joatkkaskuvllas ovdal jahkebealli lea gollan, eai oaččo oastit dihtora man lean láigohan.

Sii ožžon baicce ruđaid ruovttoluotta.

Maiddái dán cuiggoda Finnmárkku fylkkamánni go lága mielde galget oahppit beassat oastit dihtoriid go heitet skuvllas.

– Dán ferte fylkkaadvokáhta geahčadit, dadjá Sandstrøen.

Vuordá ahte fylkkagielda njulge boasttovuođaid

Finnmárkku Oahppolihttu jođiheaddji, Kari Lium ii jáhke ahte Finnmárkku fylkagielda beassá áššis ja jáhkká fylkkagieldda šaddat rievdadit iežaset njuolggadusaid mat gusket láigodihtoriidda.

– Mun vuorddán ahte Finnmárkku fylkkagielda rievdada dán go Finnmárkku fylkkamánnis lea áibbas čielga vástádus sidjiide, lohká son.