-Almmuhus-
OĐĐASATNuoramusat givssi­duvvojit eanemus

Nuoramusat givssi­duvvojit eanemus

-

-

Ohppiidiskkadeapmi logut čájehit ahte skuvllaid givssidanlogut leat stabiillat. Oahppit geat vázzet 5. gitta 7. luohkáin givssiduvvojit eanemusat, ja boarráset mánát givssiduvvojit unnit.

Duorastaga guovvamánu 10. beaivvi almmuhuvvojedje diimmá ohppiidiskkadeami logut man Oahpahusdirektoráhtta lea čađahan. Ledje sullii 442 500 oahppi geat dasa oassálaste. Iskkadeapmi čađahuvvo mánáidskuvlla 5. ceahkis gitta joatkkaskuvlla maŋimus ceahkkái.

5,9 proseantta ohppiin vástidit ahte givssiduvvojit skuvllas 2-3 geardde mánus, dahje eambbo.

– Vaikko ovdáneapmi lea stáđis, de lea goitge áibbas dohkketmeahttun ahte givssideapmi lea nu dábálaš. Earenoamážit 5. gitta 7. luohkáin. Givssideami logut lassánit dain luohkáin, ja dat vuorjá mu. Dainna mii fertet juoidá dahkat. Mun áiggun dál váldit oktavuođa Oahpahusdirektoráhtain vai oaččun eanet dieđuid loguid birra, movt skuvllat konkrehtalaččat barget givssideami eastademiin, ja jus skuvllain leat dat reaiddut maid dárbbašit. Dušše okta givssidan-ášši lea beare ollu. Skuvllas galgá oadjebas, ja lea dehálaš ahte buohkat geat barget skuvllain čuvvot mielde ja dahket juoidá go lea váruhus ahte ohppiin ii leat buorre dilli, lohká máhttoministtar Tonje Brenna (Bb).

Iskkadeapmi čájeha ahte:

• Eanas oahppit muitalit ahte skuvllas lea buorre oahppobiras gos loktet bures. Sii vásihit fágalaš hástalusaid ja ahte oahpaheaddjit dorjot sin.

• 5,9 proseantta ohppiin vásihit givssideami 2-3 geardde mánus, dahje eambbo. Dat logut leat sullii seamma go 2020:s (5,8 proseantta) ja 2019:s (6,0 proseantta).

• Oahppit geat vázzet 5. – 7. luohkáin vásihit eanemusat givssideami. 10,5 proseantta 5. luohká ohppiin dieđihit ahte vásihit givssideami, muhto dušše 2,3 proseantta joatkkaskuvlla goalmmát luohkás vásihit givssideami.

Máhttoministtar ávžžuha ohppiid váldit oktavuođa Stáhtahalddašeddjiin jus eai dovdda ahte skuvla nagoda bissehit givssideami.

Unnit oahppanmokta ja loaktin 7. luohkás

Ohppiidiskkadeapmi čájeha ahte 2016 rájes lea oahppanmokta ja loaktin 7. luohkás njiedjan. Dat njiedjan orru joatkime.

– Lea vuorjašuhtti ahte oahppanmokta ja loaktin njiedjá. Mii fertet dahkat juoidá váttisvuođaiguin ovdal go dat mielddisbuktet stuorebuš hástalusaid maŋit áiggis. Ráđđehus lea ovdalaččas juo dieđihan áŋgiruššama nuoraidskuvllain. Mun oaivvildan ahte áŋgiruššan mii guoská nuoraide galgá fátmmastit sihke gaskadási, nuoraiddási ja sirdašumiid oahppodásiin. Dat lea okta dain deháleamos bargguin mainna áiggun ovddasguvlui bargat. Áiggun ovttas skuvllaiguin gávdnat buriid čovdosiid, lohká Brenna.

Pandemiija lea čuohcan ohppiide

Dán jagi lea Ohppiidiskkadeamis maid leamašan gažaldat pandemiija birra, ja jus dat lea čuohcan ohppiid árgabeaivái skuvllas. Joatkkaskuvlla oahppit vástidit eanemusat ahte pandemiija lea sidjiide čuohcan. Dat guoská maiddái ohppiide geat orrot Oslos ja eará fylkkain gosa pandemiija lea garrasit čuohcan. Sii vásihit eambbo negatiivvalaš váikkuhusaid go earát.

– Pandemiija lea buktán buohkaide váikkuhusaid, ja dat guoská maiddái mánáide ja nuoraide geat vázzet skuvllain. Mii diehtit ahte leat leamašan stuora erohusaid iešguđetge báikkiin riikkas go lea sáhka njoammumiid ja doaibmabijuid birra. Dan dihte leat mii aiddo juohkán 216 miljovnna ruvnno suohkaniidda ja fylkkaide maidda pandemiija lea eanemusat čuohcan, vai sáhttit veahkehit bidjat johtui doaibmabijuid mat dorjot ohppiid geaidda pandemiija lea čuohcan, lohká Brenna.

Dieđut Ohppiidiskkadeami birra

• Jahkásaš jearahallaniskkadeapmi mas oahppit 5. luohkáin gitta joatkkaskuvlla maŋimus luohkáide besset buktit iežaset oaiviliid dilálašvuođaid birra mat leat dehálaččat oahpahussii ja loaktimii skuvllas.

• Oahpaheaddjit ja skuvlaeaiggádat ožžot dieđuid mat čájehit movt oahppit vásihit árgabeaivvi skuvllas, vai skuvllat besset čuovvolit doaibmabijuiguin.

• 7. luohká oahppit, 10. luohká oahppit ja Jo1 oahppit fertejit čađahit iskkadeami. Muđui čađahit eará luohká oahppit dán eaktodáhtolaččat.

• Sullii 442 500 oahppi čađahedje iskkadeami diimmá čavčča. Dat lea unnimus lohku 2017 rájes, ja sivvan dasa sáhttá leat olu jávkan covid-19 dihte.

• Eambbo dieđut gávdnojit Oahppodirektoráhta neahttasiidduin, earret eará raporta, analysa, vuođđoskuvlla logut ja joatkkaskuvlla logut.

Gáldu: Oahppodirektoráhtta

-Almmuhus-