-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT – Dán mii gal leat vuordán juo 

 – Dán mii gal leat vuordán juo 

-

-

Boazodoalloguovllut leat daid evttohuvvon guovlluid ­searvvis gosa lea heivvolaččamus hukset bieggafámuid. ­Boazodoalli gal lea vuordán juo dan.

Norgga čázadat- ja energiijadirektoráhtta (NČE) lea guorahallan ja evttohan 13 guovllu Norggas gosa lea heivvolaččamus hukset bieggafámuid.

Dan lea bargan Oljo- ja energiijadepartemeantta ovddas. 

Evttohus lea guovtti oasis, ođastuvvon máhttovuođđu biegga­fámu váikkuhusain ja kárta mas čájehit daid guovlluid gosa lea heivvolaččamus hukset biegga­fápmodoaimmaid. 

 

Boazoguohtonguovllut

Guokte guovllu gosa NČE evttoha leat heivvolažžan bieggafámuid hukset leat Finnmárkku ja Trønde­lága boazodoalloguovllut. 

Earret eará guoská dat Finnmárkkus Fálái, Gearretnjárgii, Fieddarii, Sivjui ja Kárášjoga oarjjabeallái.

Trøndelágas/Norlánddas fas Låarte sijte, Tjåehkere sijte, Åarjel Njaarke sijte ja Voengelh-Njaarke orohagaide. 

Goappaš guovlluin leat ovdal caggan ohcamušaid ásahit bieggafámuid boazodoalu geažil.

Fálesráššas, Gearretnjárgga orohagas ja Kalvvatnanii Voengelh-Njaarke orohagas. 

Muhto dál oaivvilda NČE ahte guovlu lea viiddis, ja muhtin guovlluide doppe galget sáhttit hukset bieggafámuid, dohkálaš váikkuhusaiguin boazodoalu ektui.


FINNMÁRKKUS: Finnmárkkus lea okta guovlu man NČD lea gávnnahan leat okta dain heivvolaččamus guovlluin. Dan guvlui gullet Fálá, Gearretnjárgga, Fieddara, Sievjju ja Kárášjoga oarjjabeali orohagat. 
Šearbmagovva: NČD

 

Diehtán ahte juoga boahtá

Oarje-Sievjju orohatovdaolmmoš Nils Henrik Sara lohká iežaset ­diehtán guhká ahte juoga dat gal boahtá oktii máilmmis, ja lea gearg­gus gulahallat jus boahtá konsešuvdnaohcan bieggafápmui. 

– Dán mii gal leat vuordán juo ja diehtán ahte juoga dat gal boahtá oktii máilmmis. Mii leat ráhkkanan, earret eará leat geahč­čan vejolaš guovlluid maid mii sáhttit juolludit iežamet orohagas. 

Son čilge ahte son ii leat vuos nu vuđolaččat geahččan gokko lea jurddašuvvon ahte lea heivvolaš ásahit bieggafámuid, muhto lohká ahte sii leat sihke vuostá ja mielas. 

– Jus ovdamearkka dihte lea sáhka davábeallái vuonas, de leat stuora váikkuhusat midjiide. Muhto jus lulábeallái vuonas, de mii gal sáhttit gulahallagoahtit, go iešalddis dat bieggamillot eai dalle váikkut gal njuolggut. 

 

Máilmmi ovdáneapmi


RÁHKKANAN SISABAHKKEMIIDDA: Oarje-Sievjju orohatovdaolmmoš Nils Henrik Sara lohká iežaset vuordán ja ráhkkanan sisabáhkkemiidda. 
Govven: Nils Johan Vars

Sara čilge ahte jus boazodoallu ja sin orohat galget searvat máilmmi ovdáneapmái, de lea dehálaš gulahallat álggu rájes dakkáriiguin geat áigot ásahit sisabahkkemiid. 

– Mii leat oaidnán dál guhká ahte ii daiguin birge, ja dalle lea dehálaš buori gulahallama ásahit álggu rájes. Nu ahte mii gal leat juo geahčadan mis daid hálbbimus guovlluid. 

Son lohká gal maid ahte jus daid birra šaddá hupmu duođas, de dieđus eai atte gal gittačalmmiid. 

– Áiggun ságastallat. Buot ­plánat ja áigumušat galget beavdde ala vuosttaš beaivvi. Gaska­boddosaš plánaid in hálit oaidnit ge. Muđui ii šatta gal gulahallan. 

 

Fállan eará guovlluid

Sara muitala maid ahte son lea guhká juo geahčadan guovlluid sin lagasbirrásis gosa livččii ­heivvolaš hukset diekkár sisabahkkemiid.

Dan son dahká iežaset dihte. 

– Lean fállan lagasguovlluid, ovdamearkka dihte sulluid mat eai geavahuvvo masa ge. Manne daid eai oastte ja hukse dohko. Dan mun lean dahkan juste dan dihte go dieđán dat goas nu ripmet min ala ja dalle lea buoremus geahččalit min iežamet máhtuin nevvodit sin. 

 

Vuđolaš raporta

Guovllut leat mearriduvvon heiv­volaččamussan bajitdási analysaid bokte, mas leat vuhtii váldán ­bieggaresurssaid, neahttakapasitehta ja vuostálasvuođaid eará biras- ja servodatberoštumiin, ­čállá NČE.

NČE oaivvilda ahte sii leat vuđolaččat bargan analyseremiin, ja sávvet ahte sin raporta lea ávkin go plánejuvvojit bieggafámut ­Norggas.

Raporttas bohtet ovdan earret eará NČD, Birasdirektoráhta, ­Riksantikvára ja Trøndelága, Norlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniid oaivilat. 

 

Stuorámus sisabahkken

Raporttas bohtet ovdan buot cealká­mušat mat leat boahtán NČE:i. Earret eará guoskevaš ­fylkkaid fylkkamánnit leat cealkán gulaskuddamis ahte bieggafápmu lea okta dain stuorámus sisabahkkemiin boazodoalloguovlluin. 

Sii čállet maid ahte našunála ja internašunála geatnegasvuođaid dihte sámiid ektui, de ferte álo vuhtii váldot go meannudit konsešuvdnaohcamiid bieggafámuide boazodoalloguovlluin.

– Čuohcá álgoálbmot­ealáhusaide


Moaitá garrasit raportta: Sámediggeráđđi Silje Karine lohká preassadieđáhusas, ahte sámit leat fuolas go boazoguohtunguovllut, main juo leat ollu sisabahkkemat, sáhttet rahppojuvvot bieggafápmohuksemii. 
Vuorkágovva: Inga Marie Guttorm

Norgga čázadat- ja energiijadirektoráhtta (NČE) čujuha iežas ođđa raporttas ahte boazosámi guovllut Finnmárkkus ja Trønde­lágas leat heivvolaččamusat biegga­fápmui.

 

Raporttas válddahuvvo oassi sámi geavahusas guovlluin

Liikká fuolastuvvon

Bivdit konsultašuvnnaid

Meannudat ášši dievasčoahkkimis

-Almmuhus-