Cuvke jávohisvuođa HIV/aids birra

Sámediggeráđđi Henrik Olsen lea čállán kronihka:

Vuosttaš beaivvi juovlamánus lea máilmmi aidsbeaivi. Afrihkká lea eanemusat vásihan dán njoammudávdda. Muhto lea buohkaid beroštumis ahte mii duostat cuvket jávohisvuođa ja tabu dán duođalaš dávdda birra. Mii mátkkoštit buohkat eanet go ovdal, ja stuora álbmotčoahkit fárredit gaskal kontineanttaid ja stáhtaid. Lea ovttageardán jáhkkit ahte dát ii ovddas eanet riska njoammuduvvot HIV:i.

HIV/AIDS lea goddán sullii 39 miljovnna olbmo dan rájes go dávda vuohččan fuomášuvvui 1981:s. Ođđaseamos raportta maid UNAIDS (2014) lea ráhkadan, muitala ahte 35 miljovnna olbmos lea dál dat dávda. Norggas árvaluvvo ahte leat sullii 5600 olbmo geain lea HIV dávda. Dál leat buorit einnostusat sáhttit eallit HIV-njoammudávddain. Eatnasat geaidda lea njommon dát dávda, ellet meastta nu go dábálaččat ja sullii lihka guhká ja seamma eallinkvalitehtain go olbmot muđui.

Afrihkás, lulábealde Sahara, lea dát dávda eanemusat. Juste dán guovllus gávdno ge unnimusat buot dakkár mii sáhttá eastadit HIV-njoammudávdda ja aids. Dáin riikkain váilot dálkasat, iskkadanvejolašvuođat ja laboratoriateknologiija, buohcciviesut, kondomat ja diehtojuohkindoaimmat. Dán guovllus leat maid eanet tabu ja diiddat njoammuma birra go muđui. Álgoálbmogat Afrihkás ožžot dávjjimusat dán njoammudávdda.

Riska oažžut HIV-dávdda lea stuorimus jus dus lea várjalkeahtes sexa. Sexa dakkár olbmuin mas lea dávda, ja mii lea medisiinnalaš divššu vuolde, lea njoammunvárra unni. 2011:s čájehii iskkadeapmi ahte njoammunriska várjalkeahtes sexa geažil olbmuin geas lea HIV njoammudávda ja mii lea medisiinnalaš divššu vuolde, lei unniduvvon 96 proseanttain. Vaikko várra njoammuduvvot dán dávdii lea unnán, de ii mearkkaš dat ahte ii sáhte njoammuduvvot. Ja várra lea stuorimus homofiillaid gaskka main lea várjalkeahtes sexa ja njoammudávda mii ii leat divššu vuolde.

Sámi servodagas lea dávjá leamaš váttis ja tabu ságastit seksualálaš eallima birra. Mii leat oaidnán erenoamážit dalle go leat gažaldagat mat gusket seksuála unnitloguálbmogiidda, nu go homofiillaide, lesbaide, bifiillaide ja transolbmuide. Dát jávohisvuohta lea earenoamáš noađđin sidjiide geain lea HIV-njoammudávda, lea aids dahje geain leat lagas olbmot dahje ustibat geat leat ožžon dán njoammudávdda.

Sámediggi háliida čalmmustahttit eanet HIV/aids. Guorahallan čájeha ahte klamydianjoammun sámi suohkaniin lea stuoris, ja Guovdageainnus ja Kárášjogas lea dát eanemusat. Go olbmos lea juogalágan seksualálaš njoammudávda nu go omd. klamydia, de lea eanet várra ahte sáhttá maid njoammuduvvot HIV-dávdii. Danin fertet addit beroštumi njoammudeami easttadeapmái buot lágan seksualálaš njoammudávddain.

Mii fertet oažžut buoret easttadeami, ja easttadit sáhttá máŋgga ládje. Diehtojuohkin lea dehálaš, ja dalle lea earenoamážit skuvllain bargu mii ferte dahkkot. Mii fertet duostat hupmat buozanvuođaid birra, maiddái HIV ja aids birra. Mii fertet duostat hupmat seksuála dábiid birra, ja earenoamážit go ságastallat nuoraiguin. Go olmmoš lea nuorra, de lea álki jurddašit ahte dát ii guoskka munnje. Muhto buohkaide sáhttá njoammut, ja danin lea dehálaš juohkit dieđuid ja bargat eastadanbargguid, muhto lihka dehálaš vai cuvket tabu ja heajos beaggima mii čuovvu seksualálaš njoammudávddaid.

Mun áiggun dán oktavuođas rámidit Sámi+ organisašuvnna mii earenoamážit bargá juohkit dieđuid ja faktadieđuid HIV-njoammuma ja aids birra. Sii barget dehálaš barggu cuvket tabu ja hukset árvvolašvuođa olmmošjovkui mii dávjá vásiha garra duolbmama iežaset buozanvuođa dihte.

Sámi+ bargá báikkálaččat sámi servodagas ja áŋgiruššá maiddái áššiin riikkaidgaskasaččat. Jus galgá nagodit dán dávdda jávkadit ja tabu mii dan čuovvu, de ferte bargat báikkálaččat ja jurddašit máilmmiviidosaččat. Don sáhtát váldit ovddasvástádusa go várjalat iežat.