-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATÁiggo­še addit eambbo álbmo­gii ja unnit poli­tihkkáriida

Áiggo­še addit eambbo álbmo­gii ja unnit poli­tihkkáriida

-

-

Bargiidbellodaga sámediggejoavku ovddida otná dievasčoahkkimis iežaset bušeahttaevttohusa ja sin evttohusas lea čuohpastuvvon 3,7 miljovnna Sámedikki hálddahusas. 

Scandic hoteallas Álttás lea Sámedikki dievasčoahkkin čoahkkanan ja odne, duorastaga, meannuda ge dievasčoahkkin bušeahtta-ášši. Skábmamánus, go Sámediggeráđđi almmuhii sin evttohusa bušehttii, de logai Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Ronny Wilhelmsen iežas beahtahallan go lohpádusat, maid posišuvdnabellodagat bukte válgagiččus, eai leat čuovvoluvvon.

Dál lea Bargiidbellodat almmuhan iežaset molssaeaktosaš bušeahta ja sii vuoruhit eambbo álbmogii ja unnit politihkkáriidda ja Sámediggái. 

Bálkestit ráđđeaddi

Sámediggeráđđi lasihii ovtta ráđđeaddivirggi maŋŋel go NSR, Guovddášbellodat ja Johtisápmelaččaid listu šiehtadalle Beaiveálgu-julggaštusa. Dasa leat sullii miljovnna ruvnno olggosgolut rehkenastojuvvon. 

Bargiidbellodat lea sin bušeahtas evttohan čuohpastit 897 000 ruvnno Sámediggeráđis ja nu maid čuohpastit ovtta ráđđeaddivirggi. 

– Mii oaivvildit ahte leat doarvái politihkalaš návccat ja ahte ii leat atnu ovtta vel ráđđeaddái. Ráđđi ferte bargat buorebut go mii oaidnit ahte ollu surggiin leat váilevašvuođat. Mii oaidnit maid ahte dat go lea golmma bellodaga ovttasbargu, de lea ráđđeaddi dakkár čuokkis vai buohkat ožžot juoidá, ii ge dat leat min mielas man ge veara. Dieid ruđaid livččiimet sáhttán atnit eará sajiin, dadjá Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Ronny Wilhelmsen. 

Loga maid:
Váldet miljovnna ealáhusa ruđain ja nannejit iežaset 

Bargiidbellodaga bušeahttaevttohusas lasihit Sámediggeráđđái 2,4 proseantta bálká- ja haddegoargŋuma, ja čuohpastit maid 535 000 ruvnno Sámedikki politihkkalaš joavkkuin. 

Čuohpastit hálddahusas

Wilhelmsen muitala sin bušeahta bokte leat áŋgiruššame mánáid, nuoraid ja ealáhusaid ovddas ja erenoamážit stipeanddaid ektui. Sii háliidit maid nannet giela. 

– Mii čuohpastit hálddahusas guokte virggi, ja mii atnit daid ruđaid Lulli- ja Julevsámi guovlluide. Posišuvdna lea lasihan hálddáhussii eambbo go bálká- ja haddegoargŋuma. Mii oaivvildit ahte ruđaid galgá atnit doppe gosa dat leat jurddašuvvon ja dat sádde áibbas boasttu signálaid julev- ja Lulli-Sápmái go doppe váldet ruđaid ja sirdet hálddahussii, dadjá Wilhelmsen. 

Bušeahttaevttohusas čállá Bargiidbellodat ahte Sámediggi háliida eambbo praktihkalaš ja konkrehta barggu rekrutteret ođđa mánáidgárde- ja vuođđoskuvlaoahpaheddjiid Lulli- ja Julevsámi guovlluide. Sámediggi ásaha lassi stipeandaortnega ja ovttasbargá suohkaniiguin vai oččoše eambbo mearrediđolaš barggu ja čavddis čuovvuleami studeanttaide. 

Lasihit nuoraide

Bargiidbellodat lasiha 75 000 ruvnno Noereh! organisašuvdnii ja 65 000 ruvnno Sámedikki nuoraidpolitihkkalaš lávdegoddái. 

– Noereh! galggašii beassat eambbo oidnosii Sámis. Mii lasihit sidjiide 75 000 ruvnno mii ii leat nu ollu ruhta, muhto go bušeahtta ii leat nu stuoris, de lea 75 000 ollu ruhta. Mii lasihit maid Sámedikki nuoraidpolitihkkalaš lávdegoddái vai sin bušeahtta lea seamma dásis go vuorrasiid ráđi bušeahtta. Mii háliidit vuoruhit nuoraid ja ealáhusaid, dadjá Wilhelmsen. 

Bargiidbellodaga bušeahttaevttohusa čuoggát

3,7 miljovnna unnit Sámedikki hálddahussii

1,8 miljovnna unnit doarjagat organisašuvnnaid gielladoaibmabijuide mat leat ohcamiid vuođul

897 000 unnit Sámediggeráđđái

809 000 unnit ovttas.no:i

535 000 unnit Sámedikki politihkalaš joavkkuide

500 000 unnit sámi váldoorganisašuvnnaide

500 000 unnit ásahusovdáneapmi – ohcamiid vuođul

65 000 eambbo Sámedikki nuoraidpolitihkkalaš lávdegoddái

75 000 eambbo Noereh! organisašuvdnii

200 000 njuolggodoarjja Juoigalasat searvái

525 000 njuolggodoarjja Mearrasámi ealáhusorganisašuvdnii Bivdui

600 000 eambbo stipeanda ohppiide geain lea sámegiella joatkkaskuvlla dásis

700 000 eambbo dáiddáršiehtadussii vai Sámi girječálliid searvi beassá mielde Sámi dáiddaráđđái

Miljovnna álggahit «Sámegiella buohkaide» álggahanprošeavtta 

1,2 miljovnna eambbo vuođđoealáhusaide – ohcamiid vuođul. 

1,5 miljovnna Innovašuvndna Sámi álggaheapmái

4,4 miljovnna ođđa stipeanda ja rekrutterenortnegii earret eará sámegielat oahpaheddjiide ja buohccedivššáriidda. 

-Almmuhus-