Stuoradiggi jienastii odne ahte doppe gos leat boazodoalu johtingeainnut ja guottetbáikkit, galget skuterlahtuid giddet juo cuoŋománu 25.beaivvi.
Stuoradiggi jienastii odne ahte doppe gos leat boazodoalu johtingeainnut ja guottetbáikkit, galget skuterlahtuid giddet juo cuoŋománu 25.beaivvi.
Stuoradiggi meannudii odne duorastaga ođđa mohtorjohtolatlága evttohusa. Ráđđehusbellodagat Olgešbellodat ja Ovddádusbellodat ja maid Guovddášbellodat dorjo evttohusa. Go Bargiidbellodaga evttohus gahčai, dorjo maiddái sii ráđđehusa láhkaárvalusa.
Láhkaevttohus addá vejolašvuođa ásahit skuterlahtuid lustavuodjima ja mátkkoštanealáhusa várás miehtá riikka. Suohkaniidda galgá maid áiggi mielde, guđa jagis, addot váldi mearridit skuterlahtuid, maid Fylkkamánni dán rádjai lea mearridan.
Miehtá riikka
Mearridedje maid ahte boazodoalu guovddáš johtin- ja guotteteatnamiin galget sáhttit giddet skuterlahtuid juo cuoŋománu 25.beaivvi. Dál lea dat mearri miessemánu 5.beaivvi. Dát gáibádus lea boahtán boazodoalus lulli-Norggas, ja guovddáš politihkkárat davvin leat leamaš eahpesihkkarat guoská go cuoŋománu 25. dáhton obanassinge Finnmárkui ja Tromsii.
Muhto Guovddášbellodaga energiija- ja biraspolitihkalaš gulahallanolmmoš Marit Arnstad, duođašta ahte dát mearrádus guoská olles Norgii.
– Guovlluin, gos lea boazodoalu johtingeainnut ja guottetbáikkiid, doppe giddejuvvojit skohtermáđijat cuoŋománu 25. beaivvi, muitala son.
Boazodoalu vuhtii váldit
Arnstad duođašta maid Ávvirii ahte die lea okta dain čuoggáin maid sii leat gáibidan mielde evttohussii, jus sii galget doarjut láhkaevttohusa.
– Midjiide lea dehálaš váldit vára luondduealáhusain dákkár áššis, ja maid muđui luonddus. Dál leat duhtavaččat go boazodoallu lea vuhtii váldon láhkaevttohusas, lohká son.
Ii rievdda mihkkege
Álttá suohkana vuodjinlobi lávdegotti jođiheaddji Svein Berg ii heađástuva láhkaevttohusa geažil ja go giddejuvvojit árabut skohtermáđijat go dán rádjái lea dábálaš leamašan.
– Mis lea buorre ja dárkilis gulahallan boazodoaluin. In jáhke johtingeainnuid ja guottetbáikkiid rievdat jus vel árabut giddejuvvojit ge skohtermáđijat. Mii hal gal ain sáhttit ohcat guhkidit vuodjinlobiid dain guovlluin gos dál juo leat ožžon guhkiduvvot áigemeari doallat máđijaid rabas, lohká son.
Duhtavaš
Čorgaša boazodoalli Nancy Porsanger Anti lohká son lea duhtavaš go giddejit árabut, go de ii šatta nu riedja nu go šattašii jus sii gáibidit daid giddet árabut.
– Ammat de baicca sáhttet ohcat guhkiduvvot dain guovlluin gos ii muosehuhte boazodoalu. Soaitá maid dahkat ahte suohkanat jurddašišgohtet gosa gánniha ásahit skohtermáđijaid ja gosa ii, lohká son.
–Sirdán fámu vuollelii
Olgeža stuoradiggeáirras Frank Bakke Jensen lohká ifinnmark.no aviisii ahte odne lea illubeaivi.
– Dát lea vuosttažettiin ášši báikkálaš demokratiija birra. Mii leat dál sirdán fámu vuollelii, ja dál besset suohkanat ieža mearridit, dadjá Jensen.
Árvalusas man odne dorjo, addá maid eambbo friddjavuođa vuodjit skuteriin miehtá jávrri gosa mannet lahtut, ii ge dárbbaš šat bissut 300 mehtera siskkobealde. Skuterlahtut maid galget dihkkáduvvot Stáda geaidnodoaimmahaga dihkáiguin. Dán rádjai leat suohkanat beassan atnit soahkedihkáid máđiide.
