Ronald Kvernmo – Árjja vuosttaševttohas Viesttarmearas

Válgabiire: Viesttarmearra

Bellodat: Árja

Namma: Ronald Kvernmo

Ahki: 53

Siviiladilli: Ovttasássi ja guokte máná

Eatnigiella/giella: – Eatnigiella lea dárogiella, studeren sámegiela.

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Hárjehallan, olgodaddan ja oaggun. Muhto lea unnán áigi astoáigedoaimmaide go leat guokte unna mánáža.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Go mánáguovttos riegádeigga. Ja maiddái lávvordateahket dan vuosttaš Isogaisa festiválas.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Hárjehalan dahje mediteren. Dahje geahčan filmma.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Noaidi Ailo Gaup, guhte vádjolii mis eret moadde jagi áigi. Sus lei viiddis máhttu kultuvrra, noaidevuođa ja olbmuid birra.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Lohken dárogiela, eaŋgalasgiela ja matematihka Finnfjordbotn Joatkkaskuvllas. Tromssa Eanandoalloskuvllas guokte jagi agronomaoahpu. BI Gávpeallaskuvllas lohken bachelorgráda márkanfievrrideamis. Mun lean bargan iešguđet bargguin, earret eará lean máŋga áigodaga bargan njuorjobivddus, gávcci jagi bargen Beardu suohkanis eanandoallosadjásažžan ja bargen ovcci jagi spellenautomáhtaageantan. Maŋemuš gávcci jagi lean ealihan iežan noaidin ja lassin lean jođihan neahttarámbuvrra gos vuovddán báhkkola. Mun lean leamaš Isogaisa festiválahoavda 2010 rájes.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Lean leamaš miellahttu NSR:s 16 jagi áigi. In leat goasse leamaš sámediggeáirras.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Ovddemus áiggun fokusa bidjat gielladilálašvuhtii mánáidgárddiin, skuvllain ja joatkkaskuvllain. Nubbin de ahte juohke ovttaskas olmmoš oažžu vejolašvuođa váldit giela ruovttoluotta. Áiggun maid fokuseret ahte suohkanat sámi doaibmanguovlluin geavahit doarjagiid Sámedikkis sámi prošeavttaide. Áiggun maid fokuseret boraspirepolitihkkii.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Berošmeahttunvuohta mii lea almmolaš Norggas, sámegiela ja kultuvrra ektui.

Čilge manne/manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Lea hárve go lea gánnáhahtii álggahit ruvkefitnodaga, earenoamážit go jurddahat Norga galgá gilvalit hálbbeshadderiikkaiguin. Danin ii leat dábálaččat ruvkedoaibma gánnáhahtii Sámis. Nubbin de ruvkedoaibma billista luonddu guhkás boahtteáigái. Jus oba ge addá báikkálašolbmuide bargobáikkiid, de dat eai bistte guhká. Ruvkedoaimmaid Sámis gal mun vuosttaldan oalát. Spiehkastat lea jus báikkálaš sámi fitnodat áigu álggahit ruvkedoaimma ja gulahallá báikkálaš biraseiseválddiiguin ja meahcceealáhusain.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Boazodoallopolitihkas lea mohkkás historjá. Stuorámus boasttuvuohta mii lea dahkkon ođđasit áiggis, lea go ođđa boazodoalloláhka bođii 1970-logus. Stáda válddii fámu siiddain, ja moivii eaiggátdiliin ja johtingeainnuiguin. Seammás gávnnahedje ahte boazolohku galggai badjánit. Otná beaivvi bártida boazodoallu bohtosiiguin dán moivvis. Seammás duoguštuvvojit guohtuneatnamat, mat dagahit ahte juo áitojuvvon boazodoallit masset eallinvuođuset. Sámedikkis lea unnán váikkuheapmi boazodollui. Danin ferte dat leat guovddáš ášši ahte boazodoalohálddahus sirdojuvvo Sámediggái, jus boazodoallit ieža háliidit dan.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Eretfárren doaresbeale báikkiin lea okta váttisvuohta, vaikko geasa dál guoskkašii. Sámediggi ferte váikkuhit ahte olbmot loktet eanandoalloguovlluin. Dat sáhttá dahkkot dainna lágiin ahte leat buorit doarjjaortnegat sohkabuolvamolsumii ja ođđaásahemiide. Boraspirenálli ferte maid nu go namuhuvvon unniduvvot. Sámediggi ferte sihkkarastit ahte lea juoga positiivvalaš mii geavvá sámi kultuvrra dáfus suohkaniin mat ožžot guovttegielatdoarjaga. Ovdamearkka dihte konsearttat ja kulturdoaimmat, mat dagahit ahte olbmot loktet.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Nuorra guolásteaddjit leat sorjavaččat guovtti momeanttas; Okta lea ahte leat doarvái resurssat, earit ja buktinvejolašvuođat. Nubbi momeantta lea einnostahtti guolástanpolitihkka. Sámediggi ferte maid váikkuhit dasa ahte guollefatnasat mat leat unnit go 15 mehtera, dagahit vuođu doaresbealbáikkiid ássamii, dáid fatnasiid ferte laga bokte suddjet vai eai sáhte ostot eret. 

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Sámediggi berre ovddemus ásahit iežaset jođihanfitnodaga mii sáhttá badjelassii váldit sámi mánáidgárddiid jođiheami Norggas. Jođihanfitnodat mas leat doarvái resurssat sihke kapitálas ja olmmošlaš kapitálas. Dat lea áidna vuohki mo sámegiella sáhttá vuhtiiváldot sámi mánáidgárddiin miehtá riikka. Odne ii doaimma dát ii veaháš ge, muhtin báikkiin.

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Kulturturisma lea ovdaneamen miehtá máilmmi. Danin fertejit áŋgiruššat stuorrát Sámis. Dat lea dehálaš ahte mii ieža oažžut ovdánahttit ja ovdanbuktit min kultuvrra nu mo mii ieža háliidat. Muđuid oažžut mii diekkár dilálašvuođa go Roavvenjárggas, gos láttánat gárvodit dego livčče sápmelaččat ja ovdanbuktet kultuvrra. Seammás fertet nannet rámisvuođa iežamet duogáža dáfus.

Makkár ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Váttisvuohta go sámi mánáidgárddiide virgádit dušše dárogielat bargiid. Dat lea čuohcan munnje eanemusat daid maŋemus áiggiid, go mus leat guokte mánáidgárdemáná Astavuona Mánáidgárddis.