-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILAT Poli­tihkalaš heasta­gávpi FrP:in áitá sámi riekte­sihkarvuođa

Poli­tihkalaš heasta­gávpi FrP:in áitá sámi riekte­sihkarvuođa

-

-

KRONIHKKA:

Juovlamánu 1. b. bohte imašlaš ođđasat ráđđehusbellodagain ja FrP:s šiehtadusa birra mii áitá sámi riektesihkarvuođa. Bealit leat soahpan duopmostuolloođastusa ja evttohit juohkit Sis-Finnmárkku diggegotti sámi resursaduopmostuolu riektebiire.

Dás leat guokte duođalaš beali. Vuos lea ahte sámi giellahálddašanguovllu gielda Porsáŋgu váldojuvvo eret sámi resursaduopmostuolus ja biddjojuvvo Oarje-Finnmárkui. Loahppa eará giellahálddašansuohkanat sáddejuvvojit Nuorta-Finnmárkui.

Nubbi eará duođalaš bealli lea ahte juohkin fuonida sámiid riektesihkarvuođa ja goarida sámi máhttobirrasa maid Sis-Finnmárkku diggegoddi lea gártadan sámerievttis, sámi riektegielas ja sámi servodateallimis.

Šiehtadus lea dahkkojuvvon čihkosis, seamma áiggis go ráđđehusbellodagat leat garrasit šiehtadallan FrP:in stáhtabušeahta birra, iige sis lean eanetlohku ge duopmostuolloođastusa ektui. FrP bealis lea Per-Willy Amundsen vuolláičállán šiehtadusa, dievdu maid mii diehtit maiddái lea evttohan heaittihit Sámedikki ja cealkit eret Norgga olmmošvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaid álgoálbmogiid ektui. Leat go ráđđehusbellodagat dadjan juo, sámiid riektesihkarvuođa sihkkarastima fuonideapmái vai oččošedje eanetlogu ođastusa ektui ollislaččat? Dán dáhpáhusas lea sáhka politihkalaš heastagávppis mas leat stuorra váikkuhusat.

Šiehtadus čuohcá Sis-Finnmárkku diggegoddái ja eahpitkeahttá váikkuha sámi beroštumiide negatiivvalaččat. Dieinna lágiin gullá dáhpáhus stáhta konsultašuvdnageatnegasvuhtii Sámedikkiin. Danne lean mun čállán reivve sihke justiisaministarii ja Justiisakomiteai ja fuomášuhttán ahte rievdadusat mat šiehtadusas evttohuvvojit eai sáhte mearriduvvot ovdal go vuos sámit leat searvvahuvvon mearrádusprosessii.

Deaŧaleamos sivva manne Sis-Finnmárkku diggegoddi ásahuvvui 2004:s lei sámi giela vuhtii váldin ja go dárbbašuvvui resursaduopmostuolu sámi boaresvieruid ja riekteáddejumiid siskkobealde. Diggegoddi lea eahpitkeahttá nannen sámiid riektesihkarvuođa danne go riektešiehtadallamiid sáhttá ollásit čađahit sámegillii. Diggegoddi lea leamaš nu lihkostuvvan ahte molsašuddi ráđđehusat, maŋimusat dán jagi, leat raporteren riikkaidgaskasaš orgánaide ahte diggegoddi lea leamaš buorre vuohki movt čađahit olmmošvuoigatvuođaid sámiid guovdu Norggas.

Eanemus lean fuolas riektesihkarvuođas. Ášši meannudeapmi duopmostuolus buktá huša iešalddis. Vel vearrát lea, jos it lea sihkar, ahte áddejit go buohkat du ja bohtet go buot nyánssat mielde. Eahpesihkarvuohta lassána vel eanet jos duopmostuollu ii ádde sámi kultuvrra dulkodettiin norgga rievtti. Nubbi gažaldat lea, dubmejuvvot go don seammalágan olbmuid beales, danne go álohii ii oaččo mielduopmáriid geat máhttet sámi giela ja kultuvrra.

Sis-Finnmárkku diggegotti riektebiire juohkima sadjái lea Duopmostuollokommišuvdna evttohan nannet sámi riektesihkarvuođa diggerievtti nannemiin sámi resursaduopmostuollun. Duopmostuollokommišuvdna oaivvilda ahte Sis-Finnmárkku diggegottis berrejit leat nationála doaimmat sámegiela ovddideami ektui riektegiellan ja galgá hukset gelbbolašvuođa sámi gielas, kultuvrras ja riekteáddejumis. Eanet nannen lea fuolahit ahte eanet sámi áššit eará riektebiirriin sirdojuvvojit Sis-Finnmárkku diggegoddái, mii maiddái lasihivččii diggegotti áššehivvodaga.

2004:s ásahii daláš ráđđehus, mas ledje Olgešbellodat, Gurutbellodat ja Risttalaš álbmotbellodat, Sis-Finnmárkku diggegotti. Dan sadjái go nannet ja váfistit Sis-Finnmárkku diggegotti, áigot seamma bellodagat oaffaruššat sámi riektesihkarvuođa politihkalaš heastagávppis Per-Willy Amundsenain. Áibbas jáhkkemeahttun.

-Almmuhus-