Finnmárkkuopmodat riegádii riidduid siste ja ain olusat eahpidit dain. Muhto hálddašeapmi das mii ovdal lei stáhta eana, lea njuovžagoahtán, oaivvilda ovddeš justiisaministtar Odd Einar Dørum.
Finnmárkkuopmodat riegádii riidduid siste ja ain olusat eahpidit dain. Muhto hálddašeapmi das mii ovdal lei stáhta eana, lea njuovžagoahtán, oaivvilda ovddeš justiisaministtar Odd Einar Dørum.
Boahtte bearjadaga ávvuda Finnmárkkuopmodat (FeFo) ahte leat logi jagi vássán dan rájes go dát vuođđuduslágan ásahus oamastišgođii 95
proseantta Finnmárkku eatnamiin.
FeFos eai leat eaiggádat, muhto jođihuvvo stivrrain gos leat fylkkadikki ja sámedikki nammaduvvon lahttut, golbma goappáge dikkis. FeFo ásahuvvui Finnmárkkulága vuođul.
– Dát lea erenoamáš konstrukšuvdna mii čájeha maid mii nagodat olahit Norggas. Finnmárkkuopmodaga historjjás leat buoremus oasit norgalaš ja sámi árbevieruin. Dás lea sáhka guovtti álbmogis mat juogadit Norgga stáhta territoria ja mat fertejit gávnnahit mo norgga ja sámi riekteipmárdusat sáhttet ovttastahttot álbmotrievtti geatnegasvuođaiguin, lohká Odd Einar Dørum NTB:i.
Viiddis proseassa
Dørum lea ovttas stáhtaministariin Erna Solbergain, sámediggepresideanttain Aili Keskitaloin, Ole Henrik Maggain ja Helga Pedersenain, logaldalliid searvvis ávvudansemináras mii lágiduvvo Leavnnjas boahtte bearjadaga.
Son lei justiisaministtar Bondevik II ráđđehusas, mii lei dat ráđđehus mii ovddidii ja meannuduhtii Finnmárkkulága 2005:s.
Dát dáhpáhuvai maŋŋil go sámi vuoigatvuođat ledje guorahallon jo badjel 20 jagi.
– Olles proseassas lei sáhka das ahte buohkat háliidedje. Dás lei sáhkan olbmuin geat háliidedje go ledje seamma guvlui jođus, lohká Dørum.
Jagi maŋŋil go lága meannuduvvui ásahuvvui hálddašanorgána Levdnjii, Porsáŋgui.
FeFos lea viiddis ulbmil; hálddašit luondduresurssaid ja 95 proseantta Finnmárkku eatnamiin ja seammás vuhtiiváldit sihke Finnmárkku ássiid, sámi kultuvrra ja ekologalaš ceavzilvuođa.
Stuorra eahpádus
Norut dutkanvuođđudusa dutkit leat guktii evalueren FeFo.
2010:s lohke servodatdutkit ahte FeFo álggus lei čađahan iežas servodatdoaimma, muhto ahte dál ražai ovdanbuktit iežaset sáttasáni ja doalahit buriid oktavuođaid birrasiin.
Diibmá bođii ođđa dutkanraporta, mas čájehuvvui ahte 44 proseantta háliidedje heaittihit hálddašanorgána. Guokte goalmmádasoasi oaivvildedje Sámedikkis leat menddo stuorra váikkuhanválddi.
Dutkit oaivvildedje dán leat leat paradoksan go sin guorahallamat seammás čájehedje ahte olusat dorjo FeFo váldo hálddašanprinsihpaid. Guokte goalmmádasoasi háliidedje ahte areálat ja resurssat galget hálddašuvvot fylkkas.
Stuorámus moaitit oaivvildit guorahallamat duođaštit ahte finnmárkulaččat leat eahpádusas go sámi beroštumiin lea eanet deaddu ja árvu go dáža beroštumiin.
Ovdal ávvudeami gáibida beroštumiidorganisašuvdna Etnalaš ja demokráhtalaš dásseárvu (EDL) ahte Finnmárkkuláhka rievdaduvvo nu ahte gielddat dagahit generálačoahkkima.
Dološ riiddut
– Dát leat dološ riiddut ja gáttut mat leat leamaš ovdal jo go Finnmárkkuopmodat ásahuvvui. Leago Finnmárkkuláhka etnalaš vealaheaddji vai ii, dan ožžot earát árvvoštallat. Muhto min hálddašeapmi ja praksiisa lea 100 proseantta neutrála. Mii eat earut dážaid ja sámiid. Buot vuoigatvuođat vuođđuduvvojit ássanbáikki ala, etnisitehta ii leat fáddán mis, dadjá direktevra Jan Olli NTB:i.
Son deattuha ahte dál eai leat šat garra riiddut FeFo birra. Dat ballu ahte privatiserejuvvo ja ahte Finnmárkus šaddet dievva iešguđetlágan hálddašeamit ii leat doallan deaivása oaivvilda Olli.
Ii Dørum ge oainne ahte Finnmárkkulága ja FeFo ásaheapmi lea dagahan dan riiddu maid moaitit balle. Su mielde lea eahpádus mii Norut-guorahallamis boahtá ovdán, nu mo sii ledje vuordán.
– It sáhte vuordit ahte dat eahpeluohttámuš ja ballu mii buolvvaid mielde lea cieggan, jávká ovttain peannasihkastemiin. Nannet luohttámuša ja čohkket álbmoga lea guhkes proseassa, lohká son.
(©NTB)
