Bearjadaga lei nubbi beaivi dikkis, mas lea sáhka siidaoassemielahtuid boazologuin. Dovddut čuožžiledje go miellahtut lohke iežaset nohkkot ja siidaoasseeaiggát ges ii loga buot bohccuid čáhkat iežas oasi vuollái. Dál lea dikki duohken mearridit mo galget juohkit boazologu gaskaneaset.
Bearjadaga lei nubbi beaivi dikkis, mas lea sáhka siidaoassemielahtuid boazologuin. Dovddut čuožžiledje go miellahtut lohke iežaset nohkkot ja siidaoasseeaiggát ges ii loga buot bohccuid čáhkat iežas oasi vuollái. Dál lea dikki duohken mearridit mo galget juohkit boazologu gaskaneaset.
Bearjadaga lei nubbi beaivi dikkis gos Sis-Finnmárkku diggegoddi meannudii ovtta siidaoasi boazologu.
Lea nu ahte siidaoasi eaiggát lea vuolggahan ášši golmma miellahtu vuostá geat gullet siidaoassái ja lea gáibidan ahte sii unnidit ealuideaset 20 heggii guhtege.
Vihtan maid gullevaš siidii
Áššis lei okta vihtan, ja son čilgii bearjadaga. Son lea siidaosiid miellahtuid bearrašis, muhto son ii leat ieš siidaoasi miellahttu.
Bearjadaga čáliimet Ávviris ahte dikkis čuoččuhuvvui ahte miellahtuid eallu lea ceggejuvvon dakkár bohccuiguin mat lobiheamet leat bukton sin orohahkii ja su siidaoasi vuollái.
Das lei sáhka bohccuin mat ledje dán vihttana mearkkas. Dasa vástidii ahte ledje su ja ovtta eará miellahtu oktasaš bohccot.
Vihtan čilgii ahte jus galggaše 60 heggii unnidit, de ii livčče sis šat birgenláhki. Dikkis čilgejit ahte boazolohku dán siidaoasis lea beali eambbo go stáda mearriduvvon lohku.
– Dat lea gárvves heaitin. Mii juo borrat olu jagis, ja sáhttet heajos jagit boahtit. Mii nohkkot oalát. Ii 60 heakkain sáhte eallit, dat lea njulgestaga heaittiheapmi, logai vihtan.
Boazodoalus oktavuođat
Sáhttá lohkat ahte ovtta orohagas ja maid siiddas leat erenoamáš oktavuođat, ja lunddolaččat leat nu maid de siidaosiid siskkobealde.
Dikkis vuhttui ahte dat oktavuođat leat maid dán áššis.
Go siidaoasi mielahtuid bealušteaddji Trond Biti jearai vihttanis movt dát ášši lea čuohcan vihttanii ja su bearrašii, de vihtan illá nagoda muitalit. Son logai ahte dát ášši lea leamaš hui lossat sidjiide. Siidaoasi miellahtut ribahalaiga gatnjaliid go dan birra šattai sáhka.
– Mun oainnán ahte soai váivahuvvaba olu dán ášši dihte, ja dat gal ii leat imaš ge. Dát lea čuohcan sihke ruđalaččat ja psyhkalaččat, logai guovtti siidaoasi miellahtu vihtan. Goalmmát miellahttu ii lean dikkis.
– Eai čága buohkat
Siidaoasi jođiheaddji čilge Ávvirii ges iežas beali áššis. Son lohká ahte dát ášši ii leat bahávuođas vuolgán, ja ahte son ferte iežas birgejumi jurddašit buot ovddemus, ii ge earáid.
– Ii leat vejolaš ahte buohkat čáhket boazodollui. Eai báljo čága visot doalut mat dál leat, ja jurddašan vel de buot sin mánáid. Mii fertet buohkat oaidnit, ii dat leat sadji, ii ge leat eana mii guoddá dan bohcco. In mun sáhte jurddašit ahte earát fertejit birget, ja munnje gal seamma, lohká siidaoasi jođiheaddji.
Son logai maid dikkis ahte son lea iežas mielas árvvas go lea juolludan juobe 20 heakka guhtiige.
Son čilgii ahte jus buohkain orohagas galggaše 20 heakka, de dievašii orohat dušše daiguin bohccuiguin. Olles su ášši lea ahte siidaoasi jođiheaddji galgá beassat mearridit miellahtuid boazologu, ja dan son áiggošii dahkat.
– Siidaoasi boazodoallu stoagus
Son lohká ahte nu movt dál lea dilli, de lea siidaoasi boazodoallu stoagus, go ii okta ge sáhte eallit dainna. Sihkkarastin dihte iežas ealáhaga, de áiggošii siidaoasi jođiheaddji unnidit miellahtuid boazologu.
Siidaoasi jođiheaddji lohká son ferte buot ovddemus jurddašit iežas, ja iežas mánáid birgejumi ja boahtteáiggi birra.
Dan golmma siidaoasi miellahtuin lea okta gii bargá bohccuiguin, ja áiggošii boahtteáiggis maid bargat.
– Dan mun gal ipmirdan ahte son áigu boazodollui, go mun ieš maid áigon. Muhto munnje addui dat vejolašvuohta, ja dat siidaoassi addui munnje danne go mun dat ledjen gii bargen bohccuiguin, earát dat ledje eará bargguin, lohká son.
Lossa ášši
Siidaoasi miellahtut eai háliidan Ávvirii lohkat maide, ja čujuhedje bealušteaddjái Trond Bitii.
Son lohká ahte lea čielggas dát ášši čuohcá su áššehasaide.
– Čuohcá garrasit olbmui go ferte lagas olbmuiguin deaivvadit dikkis. Lea nu ahte badjeolbmui lea boazu dan mađe dehálaš, olggobeale olmmoš beare oaidná ahte nu dat lea. Dat lea stuora noađđi, ja dat dieđusge čuohcá go lea bargobáiki, lohká Biti.
Son lohká ahte lea duppal hástalus go dán áššis leat lagas olbmot geat deaivvadit, ja ahte ášši livččii noađđin vaikko dal eai livčče ge oktavuođat.
Nubbi dorvvásta láhkii, nubbi fas ovddeš dupmui
Ákkastallamis siidaoasi jođiheaddji bealušteaddji Jonassen deattuhii dan seamma maid olles dikkis lea deattuhan, namalassii ahte boazodoallolágas čuožžu ahte siidaoasi jođiheaddjis lea váldi mearridit geat galget gullat su siidaoassái, ja galle bohcco ožžot atnit.
Jonassen logai šiehtadus, man ovddit ja dálá siidaoassi jođiheaddjit leigga čállán siidaoasi miellahtuid birra, ii doaimma šat, go siidaoasi jođiheaddjis lea lohpi rievdadit oainnu.
Siidaoasi miellahtuid bealušteaddji Biti maid doalahii iežas ákkasteamis maid olles dikkis lea cealkán.
Namalassii ahte áššis lea juo duopmu, mas celko ahte ovtta vissis siidaoasi miellahtus galgá, váikko movt dal šattaš, ain boazodoallu dehálaš ealáhussan. Dasa lassin galgá, jus šaddá sáhka boazologu unnideamis, unniduvvot gorrelogu mielde, ja galgá buohkaide vuoiggalaš.
Biti lohká ahte dat duopmu ii leat doahttaluvvon, ja dat ii galgga čuohcat su áššehasaide.
Duopmár celkkii ahte manná unnimusat njeallje vahkku ovdal go duopmu celko, ja ahte sáhttá ádjánit vel guhkit.
