Boazologujuohku ovtta siidaoasis, lea ášši mii gieđahallo dáid beivviid Sis-Finnmárkku diggegottis. Siidaoasseeaiggáda advokáhtta John Jonassen lohká ahte dá lea dehálaš ášši olles Norgga boazodollui, go olu báikkiin lea beare olu boazu.
Boazologujuohku ovtta siidaoasis, lea ášši mii gieđahallo dáid beivviid Sis-Finnmárkku diggegottis. Siidaoasseeaiggáda advokáhtta John Jonassen lohká ahte dá lea dehálaš ášši olles Norgga boazodollui, go olu báikkiin lea beare olu boazu.
Ikte lei vuosttaš beaivi dikkis Sis-Finnmárkku diggegottis, gos ovtta siidaoasi miellahtut Oarje-Finnmárkkus, galget soahpat boazologu dan siidaoasis.
Siidaoasi jođiheaddji lea gáibidan ahte golbma miellahtu galget unnidit 20 heggii guhtege. Dán golmma miellahtu oktasaš boazolohku lea dál birrasiid 300.
Siidaoasieaiggáda advokáhtta John Jonassen lohká dán leat prinsihpalaš áššin olles Norgga boazodollui.
– Dat lea dehálaš ášši, danne go 2007:s bođii ođđa boazodoalloláhka gos čuožžu ahte siidaoasi jođiheaddji galgá beassat mearridit siidaoasi boazologu ja geat sáhttet atnit bohccuid siidaoasis.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Govven: Sárá Máret Rávdná Oskal
Jonassen lohká ahte dán áššis boahtá leat stuora mearkkašupmi.
– Go dál lea nu dilli ahte lea olu guovlluin beare olu boazu, ja de ferte leat systema dasa, mii mearrida gii galgá man olu vuovdit. Min oaidnu lea ahte dat lea siidaoasi jođiheaddji, gii gal eará. Lága mielde galgá siidaoasi jođiheaddji sáhttit bidjat juste logu juohke miellahtui.
Soabatmeahttunvuohta
Siidaoasi jođiheaddji válddii badjelassii siidaoasi jođiheami 90-logu loahpas.
Go lei doaibman jođiheaddjin moadde jagi, čuožžilii soabatmeahttunvuohta dan guovtti beali gaskkas geat dál deaivvadit dikkis.
Dat soabatmeahttunvuohta loahpas dagahii ahte jođiheaddji dieđihii ovddeš boazodoallohálddahussii ahte galget sihkkut dan golbma miellahtu eret siidaoasis.
Dan sii eai dahkan danne go siidaoasi ođđa ja boares jođiheaddjit leigga čállán šiehtadusa ahte vaikko jođiheaddji lonuhuvvo, de galget dat geat ovdal leat gullan siidaoassái, áin beassat gullat dasa.
Unnidangáibádusat
Ikte čilgejedje goappaš bealit iežaset beali áššis.
Dán orohagas lea maid boazologu geahpedangáibádus nu go olu eará orohagain Finnmárkkus.
Ášši vuolggaheaddji čilgii ahte miellahtuid eallu lea ceggejuvvon dakkár bohccuiguin mat lobihemiid leat bukton sin orohahkii ja su siidaoasi vuollái, danne son oaivvilda ahte lea čielggas ahte leat sii geat galget unnidit.
Dál lea gáibádus biddjon ahte sii unnidit 60 heggii.
Dát ášši lea 2006:s leamaš dikkis, ja dalle mearriduvvui ahte siidaoasi jođiheaddji galgá gorrelogu mielde unnidit. Dat ii leat dahkkon, ja dál lea ášši ođđasit fas diggegottis.
Loga maid: Dikkis mearridit gii galgá siidaoasi boazologu hálddašit
– Ovddeš duopmu suodjin
Siidaoassemiellahtuid advokáhtta Trond Biti, lohká ahte duopmu mii logi jagi áigi celkui lea stuora suodji su áššehasaide.
– Beliid gaskkas lea duopmu mii cealká makkár prinsihpat leat gustovaččat. Dat suddje mu áššehasaid. Ii mihkke leat rievdan dan maŋemuš logi jagis. Duopmu cealká ahte mu áššehasain galgá leat birgenláhki boazodoalus. Jus geavvá nu ahte šaddá unnidit, de galgá gorrelogu mielde unniduvvot. Dat ii leat dahkkon, lohká Biti.
Maŋŋil go siidaoassi sirdui dálá jođiheaddjái, de váldui vel okta miellahttu siidaoassái, geas lea gullevašvuohta sidii. Son ii leat unnidan boazologu, ja dan Biti lohká leat áibbas boastut.
– Lea váldon sisa vel okta, muhto sutnje ii leat unnidangáibádus. Gáibiduvvo ahte mu áššehasat galget golmmas unnidit, ja dat lea mii lea áibbas boastut dán áššis, lohká advokáhtta Biti.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Govven: Sárá Máret Rávdná Oskal
Ii áiggo akto unnidit
Siidaoasi jođiheaddji čilgii dikkis ahte son lea viggan gulahallat miellahtuiguin, muhto nu guhka go bággonjuovvan áitagat ja sáhkut dušše bohtet siidaoasi jođiheaddjái, de ii leat nu álki earáid oažžut unnidit.
– In mun leat lohkan ahte mun ieš in vuovdde. Danin ii leat unniduvvon go in oaččo earáid unnidit. In sáhte ieš akto unnidit. Oaččun mun vuovdit buot iežan bohccuid, de lea ain lohku eambbo go mii lea mearriduvvon, logai siidaoasi jođiheaddji dikkis duorastaga.
Son logai ahte dat njuolgut ii gávdno gulahallan beliid gaskkas, ja boazodoallodieđáhusa deavdima oktavuođas son ferte árvádallat galle bohcco guđesge leat.
– Eat sáhte buohkaid ovddas unnidit
Siidaoasi miellahtut ges lohke čielgasit ahte sii eai sáhte birget boazodoalus 60 heakkain.
Okta logai ahte ii leat govttolaš ahte sii galget buot siidaoasi miellahtuid ovddas unnidit boazologu.
– 60 heakkain, de lea nohkan min boazodoallu, ii de leat šat, logai okta.
Diggi joatká odne, dál galget vihttanat čilget iežaset beali, ja advokáhtat galget ákkastallat.
