Norga lea njunnošis sihkkarastit boazoguohtuneatnamiid, dat boahtá ovdan vuosttaš dutkamis mas buohtastahttet boazodoalu vuoigatvuođaid Davviriikkain. Sámeráđi presideanta vároha olbmuid jáhkkimis Norggas leat buorre dili, vaikke dákkár leage dutkanboađus.
Norga lea njunnošis sihkkarastit boazoguohtuneatnamiid, dat boahtá ovdan vuosttaš dutkamis mas buohtastahttet boazodoalu vuoigatvuođaid Davviriikkain. Sámeráđi presideanta vároha olbmuid jáhkkimis Norggas leat buorre dili, vaikke dákkár leage dutkanboađus.
– Mii diehtit man heajos dilli dien suorggis lea dáppe Norgga bealde. De ii sáhte dán dutkama vuođul dadjat ahte Norggas lea buorre dilli. Muhto baicce jurddašit ahte Ruoŧa ja Suoma boazdoallit leat vel heajut dilis, lohká Sámeráđi presideanta Áile Javo guhte deattuha ahte ii leat lohkan olles dutkamuša.
Norga njunnošis
Norga lea njunnošis sihkkarastimis boazodollui vuoigatvuođaid guohtuneatnamiidda, nu boahtá ovdan vuosttaš dutkosis mas leat buohtastahttán boazodoalu vuoigatvuođaid Davviriikkain.
Eará davviriikkat gehččet dál movt Norga lea sihkkarastán boazodollui rivttiid guohtuneatnamiidda, daddjo dan dutkosis.
– Ruoŧŧa ja Suopma gehččet dál movt Norggas lea, dadjá vuosttašamanuensa II, Christina Allard UiT Norgga árktalaš universitehta juridihkalaš fakultehtas iežaset neahttasiiddus. Allard lea aitto almmuhan iežas post doc. -dutkosa girjin, mas lea namma «Renskötselsrätt i nordisk belysning».
Áile Javo lohká sisabahkkemiid leat okta dain stuorámus hástalusain maid Norgga beale boazodoalus vásihit.
– Boazodoallu massá guohtoneatnamiid iešguđet sisabahkkemiid geažil. Dat leat ovttat lahkai ja hui olu, dat leat bartahuksemat, bieggamillot, ruvkkit, nu mo dál aitto leat oaidnán dainna Nussir-áššiin ja nu ain. Jus Norga de lea njunnošis sihkkarastimin guohtoneatnamiid, na jurddaš de man vearrái suoma- ja ruoŧabealde lea.
Vuosttaš buohtastahttin
Dákkár buohtastahtti guorahallamat eai leat vel ovdal dahkkon Davviriikkaid boazodoalus, vaikko boazodoalus lea seamma álbmot, geain lea seammá historjá ja geat atnet eatnamiid seamma ládje. Riikkarájit leat goitge dahkan erohusaid iešguđet riikka boazodoalu gaskii.
– Lea hui buorre gal go dutkit buohtastahttet sápmelaččaid dili, dat lea ávkin midjiide maid go čuvgehat makkár dilis mii leat, lohká Javo.
– ILO169 ii heađuš ruvkeásahemiid
Allard muitala preassadieđáhusastis, ahte juoga mii earuha riikkaid, lea go Norga lea dohkkehan ILO-konvenšuvnna ja eamiálbmogiid rivttiid. Muhto Ruoŧŧa ja Suopma eai leat dan dahkan go dat konvenšuvdna lea nu kontroversiealla eará ealáhusberoštumiid ektui, nu go ruvkeindustriija.
– ILO169 ratifiseren Norggas ii heađuš gal ruvkkiid ásahuvvamis. Lea váttis oaidnit leago ILO169 man ge láhkai leamaš mielde sihkkarastimis Norgga beale guohtoneatnamiid, oaivvilda Javo ja lohká ahte vaikke Norga leage ratifiseren álgoálbmotkonvenšuvnna de dáppe leat ain váttisvuođat dán suorggis.
– In leat jurista, danne in dovdda dán áibbas, muhto nu mo mun lean ádden de lea Suomas ja Ruoŧas earálágan riektevuogádat go Norggas. Lean ádden ahte Suomas fertejit buot lágaid heivehit nu ahte čuvvot ILO169, jus dan ratifiserejit, danne lea doppe leamaš liigeváttis oažžut dán ratifiserejuvvot, čilge Javo.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Vuorkágovva: Anne Rasmus
Norggas meannudit dološ áigge geavaheami
Dutki Christina Allard muitala dán dutkama bokte fuomášan ahte gávdnojit riektekultuvrralaš erohusat Davviriikkain das movt lea oaidnu eananvuoigatvuođaide.
– Ruoŧas leat 1600-logu rájes kárten gii eaiggáduššá maid, ja leat biddjon kárttaide ja girjjiide. Norggas leat ges praktiseren virolašvuođa ja guhkilmas áigge geavaheami, ja vuoigatvuođat eatnamiidda leat leamaš eambbo eahpečielgasat. Danne leat ad hoc -lávdegottit čielggadan geaidda gullet rievttit, ja loahpalaččat maid Alimusriekti. Duopmostuolut leat mearridan vuoigatvuođaid áššiin main riektevuođđun lea guhkit áigge geavaheapmi ja nu lea Norgga riektevuogádagas eambbo meannudan dákkár áššiid. Ruoŧas eai leat báljo meannuduvvon dakkár áššiid riektevuogádagas, muitala dutki.
Norggas gievrrat alimusriekti
Dutkamuš čájeha maid ahte Norggas lea olu gievrrat Alimusriekti go dain eará riikkain, ja dat mielddisbuktá ahte lea stuorit vejolašvuohta gávnnahit čovdosiid priváhta eananeaiggádiid ja boazodolliid gaskka, oaivvilda Allard.
Son čujuha dasa go Norggas leat celkon dehálaš duomut Alimusrievttis, main boazodoallit leat vuoitán nákkus priváhta eananeaiggádiiguin, nu go Selbu-duomus. Allard maid oaivvilda ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna, man dál leat Suopma, Ruoŧŧa ja Norga hábmeme ja man vuođđu lea ILO-konvenšuvdna ja mii galgá sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid, sáhttá unnidit erohusaid áiggi mielde. Dán čállá Uit Norgga árktalaš universitehta.
– Oainnán ahte Norggas lea gievrrat Alimusriekti, muhto in dieđe leaš go das ge leamaš áktánasat ávki boazodollui. Gávdnojit soames duomu, muhto ii dain ge orui nu olu ávki leamaš go lea sáhka gáhttet guohtoneatnamiid, lohká ges Sámeráđi presideanta Áile Javo
