-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT Gávdnosat oaffarbáikkiin duođaštit boazodoalu álggu

Gávdnosat oaffarbáikkiin duođaštit boazodoalu álggu

-

-

Ođđa teknologiija lea nagodan gávnnahit ahte sámi oaffarbáikkit leat 500-logus leamaš, ja doppe leat gávdnan dieđuid ahte boazodoallu lei dalle dábálaš.

100 jagi dassái čogge dutkit dávttiid elliin maid gávdne sámi oaffarbáikkiin davvin Skandinávias. 

Gávdnosiid leat vurkkodan čoakkáldagain ja museain miehtá Davviriikkaid, muhto dál lea dutkanjoavku, mas leat Davviriikkaid, arkeologat viežžan gávdnosiid ja álgán ođđasit analyseret ođđa vugiid mielde. Dán čállá UiT neahttasiiddus.

 

Bivdoolbmot davvin

– Vuosttaš geardde leat duođaštusa gávdnan ahte oaffaruššan dáhpáhuvai oaffarbáikkis nu guhkás maŋos go 500-logus. Dat lea vuorddekeahtes áigá, ja gávdnosat muitalit ovdalačča sámi oktasaš kultuvrra birra, muitala UiT Norgga árktalaš universitehta vuosttašamanueansa arkeologiijas, Marte Spangen.

Historjačállosiin 500-logus čilgejuvvo ahte olbmot davvin leat bivdoolbmot, dahje «skridfinner», mii čadno árra sámi identitehtii. Gávdnosat maid arkeologat leat gávdnan dál, duođaštit dan.

 

Sávvá gávnnahit movt eallin lei

– Dávttiin oaffarbáikkiin leat gávdnan dieđuid makkár elliid oaffarušše, goas daid oaffarušše, ja ledje go meahcceeallit vai lojes eallit. Dat veahkeha ipmirdit goas sámit álge boazodoaluin, muitala UiT arkeologa.

Dán rádjái leat arkeologat eanemusat geahčadan oaffarbáikkiid Davvi-Ruoŧas ja Davvi-Suomas, muhto Spangen sávvá ahte dutkan ja ođđa analysat dákterikkiin Norggas muitalit eanet makkár eallin lei riddoguovlluin, ja lei go kultuvra ja rituála earálágan rittus go siseatnamiin.

-Almmuhus-