Finnmárkku fylkkagielda searvá dutkanprošektii «Ulikhet i helse», mainna galget oažžut eanet máhtu álbmotdearvvašvuođas.
Finnmárkku álbmogis lea ollu heajut dearvvašvuohta go olbmuin eará báikkiin Norggas. Seammás leat erohusat álbmogis geat gullet eará joavkkuide fylkkas, čájeha dutkkus.
– Lea miellagiddevaš beassat diehtit makkár erohusat leat ja makkár čilgehus dasa lea, dadjá kultuvrra, álbmotdearvvašvuođa ja johtolaga váldolávdegotti jođiheaddji Geir Ove Bakken preassadieđáhusas.
Guovdageainnu nissonat ellet guhká
Vai sáhttit eanet dieđuid háhkat ja gávdnat daid oktavuođaid iešguđet oktavuođain dearvvašvuođas ja iešguđet guovlluin Finnmárkkus, de geahčadit dieđuid Álttá gávpotsuohkanis, Ákŋoluovtta riddosuohkanis ja Guovdageainnu sámi suohkanis.
Álbmotdearvvašvuođaprofiila muitala ahte gaskamearálaš ahki dievdduin Ákŋoluovttas lea 69,5 jagi, ja muđuid riikkas ges 78,5 jagi. Guovdageainnus ellet fas nissonolbmot gaskamearálaččat gitta leat 83,5 jagi.
– Manne leat dakkár erohusat Finnmárkkus, ja maid sáhttit mii dahkat dainna? Dá leat dat erohusat maidda mii ohcat vástádusa, muitala váldolávdegoddejođiheaddji.
– Mii dagaha heajos eallinvuođu?
Lea dárbu háhkat máhtu manne ja mii lea mii dagaha heajos dearvvašvuođaeavttuid álbmogis, go Finnmárkku álbmoga dearvvašvuođaloguin ii leat nu alla boađus dearvvašvuođaindikáhtoriin.
– Dearvvašvuođapotensiála álbmogis ii váldo vuhtii go leat sosiála joavkkut geat eai eale nu guhká ja geain ii leat nu dearvvašlaš eallin go earáin. Mii dárbbašit eanet bargonávccaid Finnmárkkus ja dan dihte fertet mii váldit vára alddámet ja nubbi nuppis, lohká Bakken.
Eallineavttut gullet viidát oktii dearvvašvuođa iešguđetláganvuhtii. Mihttu dutkanprošeavttain lea gávdnat makkár fáktorat leat mat hehttejit álbmoga Finnmárkkus olahit dearvvašvuođapotensiála.
Sáhttet veahkkin doaimmaide
– Finnmárkku fylkkagildii sáhttet dakkár dutkanprošeavttat addit eanet máhtu, muhto sáhttet maiddái buktit doaimmaid álbmoga iežas dearvvašvuođa ektui, buriid ássan- ja bargobáikkiid, nannet boahttevaš bargonávccaid, hehttet negatiiva mobilitehta ja dearvvašvuođa ovdánahttima, muitala Bakken ja joatká:
– Finnmárku ii leat vuoruhuvvon álbmotdearvvašvuođadutkamiin. Go mii nagodit oažžut dutkanprošeavtta mii ovddida systemáhtalaččat Finnmárkku álbmotdearvvašvuođa, de lea lávki rievttes guvlui, loahpaha Bakken.
Lea Finnmárkku fylkkagielda mii ovttasráđiid UiT Norgga árktalaš universitehtain, Nord universitehtain ja Bergena universitehtain lea álggahan dutkanprošeavtta «Movt váikkuha sosiokultuvrralaš ja ávnnaslaš dilli dearvvašvuođa, buozalmasvuođa ja ceavzima Finnmárkkus», maiddái gohčoduvvon «Dearvvašvuođa iešguđetláganvuohta».
