City-Sámiid searvvi jođiheaddji ballá suomabeale sápmelaččaid dál šaddat eallit dálá lágain jahkeviissaid.
Ikte gieđahalle Suoma riikkabeaivvit ođđa sámedikkeláhkaárvalusa. Jienasteamis vuoittahalai ráđđehusa árvalus nu sákka ahte vuoigatvuođaministtar mearridii geassit olles árvalusa. Dál beaivvi maŋŋil de lea City-Sámit searvvi jođiheaddjis Pentti Pieskis, ilgadis dovdu.
– Maŋŋebárgga gal lei miella sámeleavgga levget beallestákkus, dadjá son iige jáhke sámedikkeláhkaášši gal máŋgga jahkái šat ovdánit.
Válggat boađi boađi
Riikkabeaiveválggat leat boađi boađi ja Guovddášbellodat orro bures ovdáneamen.
– In jáhke Guovddášbellodaga gal ovddidit dán ášši jus besset ráđđehussii ja nu lea dát máŋgga jagi bargu visot mannan duššái, dadjá son.
Pieski jáhkká maid boahttevaš riikkabeaivveválggaid váikkuhan ievttá bohtosiidda.
– Politihkkáriin soaitá dan dihte váilon čielgedákti dán áššis. Nu lei maid buot heajumus áigi dál gieđahallat dán ášši. Lei galgat jagi áigi dahkkot, oaivvilda son ja dadjá maid láhkaárvalusa ja ILO vuosttaldeddjiid jagi jo hálahan riikabeaivveáirasiid vuosttaldit dáid sámeáššiid.
– Nu lea sápmelaččaid bargu leamaš njulget boasttu dieđuid. Lea leamaš veahá dego Dávvet Goliáhta vuostá, muhto sápmelaččat eai leat sáhttán Dávveda dahkat ja ládje šlivget geađggi Goliáhta gállui.
Moalkái
Ášši lea moalkái, ja sápmelašmeroštallan lea guovddážis dás, go dan sáhttá gohčodit stuorámus erohussan dálá lága ektui.
– Dálá lágas lea «lappalaš-meroštallan» oassin. Dat mearkkaša ahte jus lea lappalačča maŋisboahtti de lea ágga beassat Sámedikki jienastuslohkui, čilge City-Sámiid jođiheaddji.
Lappalaš sátni lea dolin geavahuvvon sápmelaččaid namahussan Suomas. Dát sátni lea maid geavahuvvon go olbmuid leat merken ovddeš áigge vearrogirjjiide.
– Odne dán sánis lea eará mearkkašupmi. Sátni dattege ii leat goassege leamaš čearddalaš doaba, muhto baicce dárkkuhan ahte olmmoš lea eallán sámi guovllus ja bargan ovdamearkka dihte boazodoalus. Dan dihte ii soaitte olmmoš leamaš sámesogalaš, muhto baicce suopmelaš dahje gárjilaš čilge Pieski.
Gáibidedje čielgasat čanastumiid
Ráđđehusa ođđa láhkaárvalusas, man maiddái Suoma Sámediggi doarjjui, dattege ii lean lappalaš-doaba šat oassin. Juste mii guoskkai sápmelaš-meroštallamii šattai kompromissaárvalussan.
Dán evttohusa mielde livčče gáibádus leamaš ahte olmmoš beassá Sámedikki jienastuslohkui dainna eavttuin ahte son ieš, dahje goittotge okta su vánhemiin dahje ádjáin ja áhkuin, lea sohkaservošis oahppan sámegiela vuosttasgiellan, dahje ahte son lea oahppan sohkaservošis sámekultuvrra ja doalahan oktavuođa dasa.
Dahje ahte goittotge okta su vánhemiin lea merkejuvvon dahje livčče sáhttán su, dán evttohuvvon lága mielde, merket jienastanvuoigadahtton olmmožin Sámi parlameantta dahje Sámedikki válggain.
– Dán mielde livčče jienasteddjiiguin gáibidan čielga čanastemiid sámekultuvrii. Sámi kultuvrra han lea eallinvuohki ja kultuvra, ii dušše ealáhusdoaibma dahje merkejupmi dološ vearrogirjjiin, oaivvilda Pieski.
Priváhtagovva
Jienastedje iežaset vuostá
Láhkaárvalus goittot ge ii dohkkehuvvon Riikkabeivviin, vaikke árvalus lei ge ráđđehusbellodagaid Ruoŧa Álbmotbellodaga (RÁB), Olgeža (O), Sosiála Demokráhtaid (SD), Ruonábellodaga ja Kristtalaš bellodaga buvtta
– Eanemus imašlaš lea dat go muhtin ráđđehusbellodagat válljejedje iežaset mearrádusa vuostá jienastit, dadjá Pieski ja čujuha Olgeža ja SD láhttuide.
Riikkabeivviin šadde guktii jienastit, álggos jienastedje komprimissaárvalusa alde, mii guoská dušše sápmelaš-meroštallamii, ja dasto ges olles láhkaárvalusa alde.
– Vuosttaš jienasteamis gal muhtin O ja SD láhtut jienastedje kompromissárvalusa bealde, muhto maŋit jienasteamis gal báziiga RÁB ja Ruoná bellodat guovttá, ja vuoittahalaige čielgasit, muitala Pieski guhte ieš lei Riikkabeivviin Helssegis čuovvumin jienastemiid.
Imašta
Nubbi ášši mii maid Pieski mielas lei imaš lei go opposišuvdnabellodagat, Guovddáš ja Vuođđosuopmelaččaid bellodagat jienastedje ráđđehusbellodagaid O ja SD bealde, ja láhkaárvalusa vuostá.
– Dat lea veahá ártegis opposišuvdnapolitihkka, oaivvilda Pieski.
ILO-169 vel báhcán
Muhto ii maŋimuš sámeášši leat gieđahallon vel Riikkabeivviin. Bearjadaga mearridit ratifiserejit go ILO-169 soahpamuša.
– Dat ii olus ligge, go dat ILO-169 ja ievttá mearrádus soahtaba vuostálaga. Ievttá mearrádus ii soaba ILO artihkkaliid mielde, oaivvilda son.
Son dattege ii vuosttil ILO-169 ratifiserema go oaivvilda dan sáhttit buktit maid buriid.
– Muhto nuppe dáfus sámedikkeláhkarievdadus lei dán soahpamuša ratifiserema eaktun. Ja dál dat ágga lea gahččan.
