Dán áššis gávnnat čoahkkáigeasu das mii dáhpáhuvai 8. Sámedikki rahpamis. Dáppe leat earret eará sártnit, govat ja filmmažat.
Gonagas ja Ruvdnaprinsa joavddaiga Sámediggái badjelaš diibmu 13:00 odne.
Dás oainnát filmmaža das:
Doppe vuostáiválddii Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Jørn Are Gaski sudno, olggobealde Sámedikki.
Gonagaslaččat oaččuiga maid liđiid, daid geigiiga Storm Andre Christensen (10) Mátta-Várjjagis eret ja máttasápmelaš Eli Máret Kappfjell Gaup (9).
Dasto láidesteigga dievasčoahkkinjođiheaddji Gaski, ja sámediggepresideanta Vibeke Larsen gonagaslaččaid Sámedikki dievasčoahkkinlatnjii gos almmolaš rahpan álggii.
Rahpan álggahuvvui Gonagaslávlaga lávlumiin. Sámi jienat lávlunjoavku leat ovdaslávlut.
Sámi jienat lea sámi lávlunjoavku mas miellahtut leat eret olles Sámis. Sii juiget sihke árbevirolaš ja ođđaáiggi luđiid, ja lávlot sálmmaid ja lávlagiid.
Dasto jotkkii rahpanseremoniija nuppiin kultuvrralaš osiin, mas Elle Márjá Eira ja Morten Hyld Pettersen čuojaheigga «Ruoššajievja» lávlaga.
Go diet oassi nogai de sávai dievasčoahkkinjođiheaddji Jørn Are Gaski buresboahtima rahpamii. Dás logat su sártni:
«Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald ja Gonagaslaš Allavuohta kruvdnaprinsa Haakon, sámedikkiid presideanttat, stuorradiggepresideanta, áirasat, stáhtaráđđi – buorit olbmot.
Munnje lea stuorra gudni Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddjin beassat sávvat didjiide buohkaide buresboahtima gávccát Sámedikki rahpamii.
Mis leat gieskat leamaš alvvalaš válgagižžu ja gelddolaš válggat. Mis leat leamaš buorit válgadigaštallamat, jienastuslohku lea sturron ja nu maiddái válgasearvan. Dát čájeha ahte olbmuin lea beroštupmi Sámediggái ja ahte sii beroštit das mii dáppe dáhpáhuvvá.
Sámediggeválgga boađusin leat ožžon ollu ođđa áirasiid Sámediggái, ja dasto leat oallugat váccašan dáin feaskáriin hui ollu ovdalge. Ja mii virkkosmahttá veaháš, leat juste dat ođđa jienat sámi demokratiijas.
Dattetge lea oadjebas diehtit ahte dis geain lea dat rutiidna ja hárjáneapmi maid Sámediggi dárbbaša, lehpet maiddái dáppe odne. Sávan ollu lihkku didjiide, Sámedikki áirasiidda. Dál lehpet dii geat galgabehtet joatkit barggu viidáseappot, politihkkemiin ja dasto áŋggirdahttit sámi álbmoga. Jus oažžut álbmoga vel eanet min mielde, de mii leat gievrrat go goassige ovdal.
Mis leat ain hástalusat maid ovttas fertet čoavdit. Juolludusat sámi áššiide eai dávis dáid hástalusaide mat mis leat sámi servodagas. Boahtteáiggi huksen sámiide lea sorjavaš das ahte Sámediggi oažžu stuorát váikkuhanfámu min ekonomalaš rámmaide.
Mii eat leat vuos buvttihan gáddái davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, ja sámedikkiide lea dehálaš bargat dainna.
Ovdalaš geasi mearrideimmet mii Sámedikkis doarjut evttohusa ásahit duohtavuohta- ja seanadankommišuvnna dan dáruiduhttinpolitihka ja eahperievtti geažil maid sámit ja kvenat leat gillán. Geassemánu 20. beaivvi mearridii Stuorradiggi nammadit dakkár kommišuvnna. Ollu ságastallamat dán fáttá birra čájehit ahte dál lea áigi bargagoahtit dainna ja midjiide šaddá dát stuorra ja dehálaš bargun.
Min dáruiduhttin ii leat áidnalunddot, dán lágan meannudeami leat álgoálbmogat vásihan miehtá máilmmi. Dál lea áigi boahtán oažžut ovdan dan mii dáhpáhuvai dáppe Norggas ja mo mii sáhttit dikšut vahágiid maid dáruiduhttin dagahii.
Váibmogiella čielggadusa bokte leat boahtán vuordámušat ja áŋgirdeapmi sámegielaid boahtteáiggi birra. Dál lea álggahuvvon bargu láhkaevttohusa ja doaibmabijuid čuovvolemiin mat šaddet dehálažžan midjiide buohkaide.
2017 jahki lea leamaš erenoamáš jahki. Mii leat ávvudan ja čalmmustan go lea gollan 100 jagi das go vuosttaš sámi riikkačoahkkin dollojuvvui Tråantes. Dehálaš lea čállit historjjá ja atnit ávvira das mii mis lea. Tråante lei mielde gudnejahttimin sin geat badjelaš 100 jagi dás ovdal ledje čoahkkanan oččodit dan mii várra odne min mielas iešalddis lea čielga ášši.
Mun lean ilus go beasaimet leat mielde Tråante ernoamáš vahkkus. Giitevašvuođa olbmuid ja gávpoga guovdu, geat válde min bures vuostá, ja buot sámiid guovdu geat ledje boahtán, lean mun vurken bures váibmosan. Mun muittuhan dávjá alccesan, man dehálaš dat maid mii bargat Sámedikkis lea ja dan mii galgat dahkat boahtteáiggis maid. Oažžun dihtii buriid bohtosiid, jáhkán mun ahte midjiide buohkaide lea ávki das go Sámediggi lea nanus ja stabiila.
Giittán maid gonagasviesu, Gonagaslaš Majestehta Gongagasa ja Gongaslaš Allavuođa Kruvdnaprinssa geat leaba njunnošis, dan áŋgiruššama ovddas maid dahkabehtet. Din searvamiin lehpet mielde nannemin Sámedikki ja Sámedikki politihkkáriid stáhtusa. Geassit lei Dronnet Sonja rahpamin Riddu Riđu festivála Gáivuonas, ja Kruvdnaprinsa Haakon lei gieskat mielde sámi huksenregistrerenprošeavtta loahpaheami čalmmusteamis Gállogietti olgomuseas Evenáššis. Mii leat hui giitevaččat dan barggus maid dahkabehtet min dihtii, eatnat giitu.
Buorit olbmot – váimmolaš buresboahtin 8. Sámedikki rahpamii.»
Dasto rabai Gonagas Sámedikki almmolaččat. Dás oainnát filmmaža das:
Gonagas deattuhii rahpansártnis sámegiela dehálašvuođa.
Álggadettiin namuhii Tråante 2017 ávvudeami, ja logai ahte áššit mat vuosttaš sámiid riikkačoahkkimis digaštalle, áin leat áššit otná beaivvi, nu go oahppu.
– Dis lea ovddasvástádus dan ovddidit viidáseappot, logai Gonagas.
Gonagas logai Sámedikkis lea dehálaš sámi jietna, go ovddasta Norgga álgoálbmoga.
– Seammás lea Sámedikkis dehálaš rolla gulahallamis eiseválddiiguin. Gulahallamat hástalit eiseválddiid, vai gávdnet buriid čovdosiid sápmelaččaide.
Gonagas deattuhii dehálašvuođa leahkit buorre ovdagovvan nuoraide, ja sus lea doaivva ahte boahtteáiggis sáhttá sámi mánáin oadjebas rámmat gos sáhttet ovddidit sámi giela ja kultuvrra.
– Kulturguoddit leat dehálaččat sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideamis.
Gonagas rámidii buot váhnemiid ja sin geat áŋgirit barget sámegiela ovddas.
– Dat lea mearrideaddji vai sámegiella áin adno boahtteáiggis go nuorat humadit. Addá maiddái doaivaga boahtteáigái go nuorat geavahit sámegiela sosiála mediain.
Gonagas celkkii ahte lea kollektiivvalaš ovddasvástádus Sámedikkis ja Stáhtas ovddidit sámegiela.
– Mánáidgárddit ja skuvllat bidjet sámegiela seailumii vuođu. Boahtteáiggis lea dehálaš ahte leat sámegiellaoahpaheaddjit ja ahte lea buorre giella ja kulturmáhttu dearvvašvuođasuorggis. Dá lea Sámedikki ja stáhtalaš eiseválddiid bargu.
– Dis lea dehálaš mandáhtta. Mus lea luohttámuš dii boahtte 4 jagi barggus čoavdibehtet áššiid vai lea buorrin sámi servodahkii.
Dasto Gonagas buressivdnidii rahpama, ja almmolaččat rabai gávccát Sámedikki.
De bohte Norgga Stuorradikki dearvuođat Sámediggái, dan ovdanbuvtti Stuorradikki aittoválljejuvvon 1. várrepresideanta Eva Kristin Hansen.
Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli Per-Olof Nutti buvttii dearvuođaid.
Iežas sártnis muittuhii son ahte mii sámit leat okta álbmot, muhto eallit iešguđet eavttuid mielde ja bargat sierra servodatvuogádagain. Dan dihte leat mis olu sullasaš hástalusat árgabeaivvis.
Son muittuhii ahte ovttasbargu lea dehálaš vai gievrut ja sáhttit hábmet oktasaš boahtteáiggi.
Nutti logai maid iežaset oaidnit norggabeale leat eanet návccat go ruoŧabeale, norggabeale Sámedikkis lea stuorát ovddasvástádus sámi kultuvrras ja sámi kulturárbái ja sámi oahpahusáššiide.
Nutti logai maid ahte norggabeale Sámedikkis lea stuorát friddjavuohta, ja sáhttet ieža mearridit mainna háliidit bargat.
Son čujuhii maid dasa go norggabeale lea sierra sámi stáhtačálli, juoga mii Ruoŧas ii leat.
Nutti dattetge namuhii maid buriid beliid mat leat ruoŧabeale, go sii leat ožžon resursalassáneami sihke Sámedikki hálddahussii ja boazoealáhusjuolludeapmái.
Dasto son namuhii ahte Ruoŧas leat dál bargamin hábmet konsultašuvdnaortnega.
Ruoŧa sámediggepresideanta namuhii maid Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ja Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna leat erenoamáš áigeguovdilin, ja ávžžuhii sámediggeáirasiid lohkat, oahppat, jearrat ja jearrat dáid birra.
Dasto son namuhii maid duohtavuođa- ja seanadankommišuvdnaproseassaid mat leat jođus sihke Ruoŧas, Norggas ja Suomas.
– Boahtá bávččagit, muhto soaitá dat leat juste maid mii dárbbašit vai beassat viidáseappot. Eat mii kolonisašuvnna sihkas ránu vuollái, muhto mii loktet čuvgii gieđahallat min vásáhusaid ja soabadit, logai son.
*/
Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila Aikio doalai maid sártni rahpamis.
– Boahttevaš válgabádjái leat dieđus dál jo mearkkašahtti sámiid guoski áššit ja máŋggat hástalusat, logai Sanila Aikio álggadettiin.
– Leat gidden fuomášumi Suoma sámeservošis, ahte maŋimuš áiggiin duohtavuohta- ja soabadanproseassatemá gieđahallan lea ovdánan Norggas, Ruoŧas ja Suomas measta seamma áigetávvaliin.
Sanila Aikio celkkii ahte livčče dehálaš ahte ráhkadeami oktavuođas livčče maiddái dehálaš vuhtiiváldit riikkaid rájáid rasttildeaddji ollilvuođa.
– Suoma ja Norgga Sámediggi barget lávga ovttasbarggu nu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte go maiddái riikkaidgaskasaččat. Háliidivččen ge ovdanbuktit ođđa álgaga ovttasbarggu joatkkagiin. Nuortalaččat leat sámit golmma riikkas Norggas, Ruoššas ja Suomas. Nuortalašgiella ja kultuvra lea buoremusat seilon Suomas, mii dárkkuha, ahte Suoma beale nuortalaččain lea stuorra rolla ovdamearkan Norgga ja Ruošša beale nuortalašgiela ealáskahttinbarggus.
Seremoniija loahpahuvvui Sámi soga lávlaga lávlumiin, ovdal go Gonagas ja Ruvdnaprinsa guđiiga Sámedikki.
Sámediggeáirasat ja bovdejuvvon guossit manne de oktasaš boradeapmái Kárášjoga Scandic hotellii.
