Láhkačeahpi Mattias Åhrena mielas eai galggaše badjeolbmot miehtat evttohuvvon boazodoallolága paragráfa 60 rievdadit go dat dahká lága velá heajubun go dál lea.
Láhkačeahpi Mattias Åhrena mielas eai galggaše badjeolbmot miehtat evttohuvvon boazodoallolága paragráfa 60 rievdadit go dat dahká lága velá heajubun go dál lea.
Láhkačeahpiguovttis Ragnhild Marit Sara ja Mattias Åhren čilgiiga logaldallamis soahpá go Norgga boazodoalloláhka álbmotrivttiin ja oppalaš riektesihkarvuođain.
– Mun oaivvildan ahte badjeolbmot eai galgga miehtat dán láhkarievdadussii go dahke heajos vuogádaga velá vearrábun. Muhto mu mielas lea maid dehálaš ahte badjeolbmot Norggas vuostálastigohtet olles boazodoallolága. Dát evttohuvvon láhkarievdadus lea dušše okta ovdamearka mo vuogádat ii doaimma, ja ovdamearka mii čájeha bures mo láhka ii doaimma. Boazodoallolága ferte ollásit ođasmahttit. Dán boazodoallolága galggašii oalát hilgut ja hukset lága mii čuovvu álbmotrievttálaš vuođđojurdagiid álggu rájes, lohká Norgga ja Ruoŧa láhkačeahppi ja Norgga árktalaš universitehta juridihkalaš fakultehta vuosttašamanueansa Mattias Åhren.
Stuorámus hástalusat
– Stuorámus hástalus boazodoallolágas lea ahte láhka ii čuovo álbmotrievttálaš prinsihpaid dahje vuođđojurdagiid. Stuorámus hástalus lea oažžut álbmotrievtti olles boazodoalloláhkii, erenoamážit go evttohuvvon láhkarievdan gáržžida juohkehačča eambbo go dássážii lea dahkan, lohká Ragnhild Marit Sara.
– Álgováttisvuohta lea iešalddis mo Norgga boazodoalloláhka lea huksejuvvon álggu rájes, mii ii atte badjeolbmuide váikkuhanvejolašvuođa, iige ane árvvus oamastanvuoigatvuođa bohccuide ja boazodoallovuoigatvuođa. Dát evttohuvvon paragráfa 60 láhkarievdan ii daga dili buorebun. Vuođđováttisvuohta lea boazodoalloláhka. Dat ii váldde vuhtii sápmelaččaid, iige badjesápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaid, nu go iešmearridanvuoigatvuođa, oamastanvuoigatvuođa ja riektesihkarvuođavuoigatvuođa, čilge Mattias Åhren.
Álbmotriekti
Láhkačeahpiguovttis leaigga olu áiggi bidjan čilget álbmotrievtti. Åhren čujuhii dát guoská sámi iešmearrideapmái, riekti ahte sámi riekteoaidnu (ILO 169 artihkal 8) vuhtii váldojuvvo, oamastanvuoigatvuohta sihke guohtumiidda, bohccuide ja guođohanvuoigatvuhtii, vuoigatvuohta kultuvrii, vuoigatvuohta dearvvašvuhtii, gielddus joavkoráŋggášteapmái, vuoigatvuohta riektesihkarvuhtii ja ahte ráŋggáštus galgá leat seamma dásis go láhkarihkkun.
– Iešmearrideamis. Norgga eiseválddiin ii oaččo mearridit maidege mii ii soabat mo boazodoallit ieža oaivvildit boazodoallu galgá leat, deattuhii Åhren logaldallamis.
Mattias Åhren čilgii logaldallamis ahte árbevirolaš boazodoallu addá oamastanvuoigatvuođa ja boazodoallolágas eai sáhte leat mearrádusat mat váldet eret vuoigatvuođaid mat árbevirolaš boazodoalus leat. Iige eiseválddiin leat lohpi váldit bohccuid sámi badjeolbmuin jus eai mávsse ollislaš buhtadeami daid ovddas. Eaige eiseválddit sáhte mearridit dahje reguleret olbmuid eret boazodoalus. Haag-konvenšuvdna jagi 1907 gielddus ráŋggáštit joavkku. Mattias Åhren lohká Norggas lea dualisttalaš riektevuogádat mii dahká boazodoallolága paragráfa 3 áibbas endorii. Juohke paragráfa lágas galgá soahpat álbmotrivttiin, loahpahii Åhren.
