Ballá áhčis galbmot jámas

Badjelaš guokte vahkku áigi gulai Ávvira journalista Astrid Helander, gii orru dušše moaddečuođi mehtera eret Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis, muhtin olbmo huikimin heakkaheađis olggobealde iežas stobu ovdalgaskabeaivvi.

– Gullen ahte muhtin olmmoš huikkii jápmagillii olggobealde ja vikkai stohpui sisa. Mun oidnen gii lei ja luiten su sisa. Son lei hui galbmon ja dan son muitalii. Sus lei badjelis dušše ullobáidi, man vuolde lei asehis sisbáidi ja juolggis dušše sisbuvssat. Sus eai lean suohkut juolggis ja álás juolggit oidnojedje bures stuorra loabáhiid siste, čilge Helander.

Čilgii mo bártidii

Helander muitala Anders S. Utsi iežas čilgen mo lei gártan buollašii.

– Son logai mannan olggos dálkki geahččat ja lohkkašuvvan olggos. Son logai huškon uvssa ja logai gargŋila vel bávččagahttán, muhto ii oktage lean gullan boahtit rahpat uvssa. Nu logai son iežas vázzilan ohcat rabas stobu, gos beassá liekkadit, čilge Helander.

Astrid Helander ii loga dán dáhpáhuvvan vuosttaš háve, go son lea ovdal ge ferten fuolahit boarrásiid ruovttoluotta dearvvašvuođaguovddážii.

– Mun riŋgejin dearvvašvuođaguovddážii ja fertejin dán háve bivdit sin sáddet taxi boahtit su viežžat, go in sáhttán galbmon albmá bidjat galbma biilii. Manai goittot badjel diibmobeali ovdal go sáhttu joavddai, muitala son.

Suhttan ja erdon

Margit Anna Andersdatter Kemi, gii lea Utsi nieida, lea sihke suhttan ja erdon, maŋŋel go Ávvir válddii suinna oktavuođa. Son ii leat ožžon dearvvašvuođaguovddážis makkárge dieđu dáhpáhusas, mas su áhčči lei sáhttit galbmot jámas.

– Mun in leat ožžon makkárge dieđu ja lávejit beanta suhttat vel jus olmmoš riŋge dohko. Dát ii leat vuosttaš geardi go ná bártida ja lovpe, go ovddit jagi lei maid juovlamánus muhtin ija vázzimin guovdu márkana ja dalle ožžon dieđu oahppásiin dan birra, čilge son.

Vaikko Kemi lea suhttan, de ii son riekta dieđe maid galggaš áššiin dahkat viidáset. Son goittot árvvoštallá ovttas iežas oappáin čállit váidaga Fylkkamánnái.

– Dákkár buollašiin láven ballat ahte áhčči galbmo jámas olggos, nie mo Porsáŋggus de geavai, gos boares olmmoš lei tráhpá gurrii galbmon ja duššan, dovddasta son.

Eai oažžumis ságaide

Kárášjoga gieldda Dearvvašvuođa- ja fuolahushoavda Randi Johansen Paltto ii lean oažžumis ságaide kommenteret ášši, iige su sadjásaš Heidi Boine ge vástidan telefuvnna.

Muhto go Kemi lei jođus dearvvašvuođaguovddážii ovttas Ávviriin, de deaivvai Boine boahtit vácci ovddal ja Ávvir beasai jearrat kommentára.

– Mun in leat gullan ášši birra, inge sáhte vástidit dien ektui maidige, ovdal go lean gullan ossodatjođiheaddjis mii lea geavvan. Mun dieđusge šállošan ahte dákkár lea dáhpáhuvvan ja ferten guorahaddat maid sáhtán dahkat viidáset, deattuha Boine.

Ávvir jearrá Boines mii sáhttá dagahit dákkár dáhpáhusaid ja lea go bargiid vátni okta sivva dasa, maŋŋel go lea beaggán ahte gielddas lea ollu buozalmasvuohta.

– Dasa sáhttet leat máŋga siva, muhto mun in sáhte ovttaskas ášši kommenteret. Jus ná ollislaččat geahččá, de sáhttet leat beaivvit goas unnán leat olbmot barggus. Nubbi sivva lea maiddái dat ahte mis ii leat lohpi fysalaččat bágget buhcciid. Go mii dan dahkat, de galgat mii leat geahččalan buot eará vugiid ja čovdosiid, ovdal Fylkkamánni dohkkeha dan ja dat mielddisbuktá ahte mii doalahat olbmo siste, čilge son.

– Geahpehii veahá

Boine muitala sin muhtin buhcciin leat GPS-rusttet badjelis, vai divššárat dihtet gos buohccit vánddardit.

– Na ii go mu áhččái sáhte maid dakkára ordnet, jearrá Margit Anna Kemi Boines gii vástida:

– Dan mun ferten iskat.

Kemi lohká miela veahá gehppon, maŋŋel go Boine persovnnalaččat ánui ándagassii, muhto lohká lohpádusaid gullan ovdal.

Gieldda fuolahusa ja sosiála bálvalusaid váldolávdegotti jođiheaddji Anders Kleppe (Bb), geas lea politihkalaš ovddasvástádus dearvvašvuođasuorggis, fas ii loga sáhttit kommenteret ášši man ii dovdda.

– Dát lea dieđusge hui váidalahtti dáhpáhus, iige galggaše geavvat. Mun válddán dán ovdan viidáset gieldda jođihemiin. Eambo mun in sáhte dadjat, muitala Kleppe.