Govdavuohppenjárgga luoddaguora lea báiki Guovdageainnus gos ássiin lea erenoamáš vuoitolihkku. Ássit leat vuoitán sihke miljovnnaid ja ođđa biillaid.
Govdavuohppenjárgga luoddaguora lea báiki Guovdageainnus gos ássiin lea erenoamáš vuoitolihkku. Ássit leat vuoitán sihke miljovnnaid ja ođđa biillaid.
Guovdageainnus leat erenoamáš olusat maŋemus jagiid vuoitán miljovnnaid, iešguđetge lágan spealuin.
Jus dárkileappot dárkkista, de fuomáša ahte eai leat dušše ruđaid vuoitán, muhto biillaid maid.
Jus vel dárkileappot guorahallá, de fuomáša ahte lea erenoamážit ássiin Govdavuohppenjárgga luoddaguoras geain lea vuoitolihkku.
Faskkastii miljovnna
Lei ge mannan bearjadaga go Govdavuohpenjárgga luodda ássi, Trond How, vuittii miljovnna Norsk Tipping «Nabolaget» spealus, ja vihtta su ránnjáin vuite 100 000 guhtege.
Muhto son ii leat áidna juste diein ránnjážiin guhte lea vuoitán «Nabolaget» spealus. Jahkebeale áigi vuittii Alf Mathis Eira miljovnna dan spealus, sullii 200 mehtera Trond How viesus eret. Su eamit maid vuittii 100 000 ruvnno dalle.
Seastán
Gažaldat mii máŋgii máŋgasis čuožžila lea maid okta miljovnna vuoiti dahká ruđaiguin. Alf Mathis goit ii leat golahan duššiide.
– Mun lean goappašat biillaid lonuhan. In fal ođđa, muhto čábbát adnon biillaid. Muđui gal lean báŋkui bidjan ruđaid, divttán doppe leat daid.
– Buorre go lea ruhta liiggás, lohká son.
Soaittáhagas
Alf Mathis muitala soai eamidin leaba dál maid vuoitán 10 000 ruvnno go Trond How vuittii miljovnna ruvnno.
Dalle go son ieš vuittii miljovnna ruvnno, dalle ledje njealjis su ránnjáin geat vuite 100 000 ruvnno guhtege, earret eará su eamit, ja maid dovddus sámi journalista, Liv Inger Somby,
– Mii leat álgán dán báikki gohčodit «lykkesletta».
(Red. mearkkaša: Sokkisletta gohčoduvvo báiki Govdavuohppenjárgga luoddaguoras gos son ja How ássaba)
– In dal duođas jáhke lea mihkke erenoamáš gánnihahtti dán luoddaguoras orrut, dušše dál dáhpedorpmis leat moattis vuoitán, lohká son.
Ii liikká soaitte Alf mathis Eiras nu duohta, jus logát dán guoktása birra, makkar lihkku sutnos lei.
(Ášši joatká gova vulobealde)
Govven: Nils Johan Vars
Seamma «dáhkevuollái»
Ássiin dán luoddaguoras lea nu erenoamáš lihkku ahte muhtun vuoittut mannet seamma «dáhkevuollái». Áhčešguovttos, Klemet Anders Eira ja Ellen Aina Eira vuittiiga goabbáge biilla dán jagi.
Vuos álggos Ellen Aina, son vuittii váldovuoittu Guovdageainnu valáštallansearvvi oaggungilvvus beassážiid, su áhčči Klemet Anders vuittii fas biilla Olmmáivákki oaggunfestiválas geassit, dat maid váldovuoitu.
– Ii leat ráhkásnuvvan dovdu gal
Ellen Aina muitala ahte bođii hui erenoamáš dovdu go su nama čurvo oaggungilvvus, ahte lea vuoitán biilla.
– Ii leat gal dakkár ráhkásnuvvan dovdu, muhto hui erenoamáš suohtas dovdu, lohká Ellen Aina.
Su áhčči fas, Klemet Anders Eira, ii beassan gal gullat go čurvo su nama, go son ii lean ieš Olmmáivákkis, dušše vuorbbi oastán.
– Riŋgejedje munnje. In álggos jáhkkán, doivon muhtun lea dájuheame mu, muhto gal mun jáhkken gal dan dihte loahpas, lohká son.
Áŋgirat doarjut
Soai leaba hui áŋgirat doarjut báikkálaš servviid ja oastit loattaid sis. Muhto ii loga Klemet Anders gal dan dihte eambbo atnet ruđa tihppemii, vaikke vel orru ge dakkár báiki gos olbmot leat vuittežat. Ii ge son dal dan dihte ávžžut olbmuid fárret dán luoddagurrii.
– Leat gal hui vuittežat olbmot leamaš daid maŋemus áiggiid, muhto mun in dieđe leat go eambbo vuittežat dán luoddaguoras go eará sajiin, lohká son.
Nuppes vuoitu Guovdageidnui
Guokte jagi maŋŋálagaid lea guovdageaidnulaš ja ássi Govdavuohpenjárgga luoddaguoras vuoitán váldovuoittu Olmmáivákki oaggunfestiválas. Diibmá lei dovddus sámi politihkkár, Per A. Bæhr guhte vuittii biilla doppe. Guovdageainnu várresátnejođiheaddji, Anders S. Buljo, muitala ahte Bæhr lea maid ATV fievrru oktii eará háve vuoitán.
Buljo lea ránnjá sihke Alf Mathis Eirai ja Trond Howii, muhto ii lean gal goappáge háve tihppen «Nabolaget» spealu.
– Na mun in leat vuoitán gal makkárge stuorebuš vuoittuid, in ge lean tihppen ge goappáge háve go miljovdnasaš vuoittut bohte deike, muitala son, ja joatká:
– In jáhke mun dal boađan tihppet eambbo vaikke vel leat ge dás lahka vuoitán. Lea hui somá go suohkana ássiin lea vuoitolihkku.
Priváhtagovva
– In diehtán
Dat gávdnojit maid dakkár ássit Govdavuohpenjárgga luoddaguoras geat eai leat vuoitán maidege eai ge tihppe nu dávjá ge, ja eai oba diehtán ge ahte lea erenoamáš vuoitolihkku olbmuin. Okta sis lea Sollaug Sárgon. Son ii loga iežas nu bearehaga tihppet gal.
– In mun gal leat jurddašan ge ahte lea erenoamáš vuoitolihkku dán luotta guoras ássat. Na gal mun soaittán fertet álgit dávjjibut tihppet, nago mun de vuoittán, leaikkastallá son.
Vihtta kilomehtera lihkkoluodda
Govdavuohppenjárgga luodda lea 5,6 kilomehtera guhku, gos leat viesut guovtte beale luotta, ja maid muhtun smávit luottat vulget ássanguovlluide.
Liikká eai leat eambbo gaskal 50 ja 100 viesu dan luodda guoras ja smávit luottain mat mannet ássanguovlluide.
