Per Edvard Johnsen, Molleš-Piera, lei ikte movttet maŋŋá go Biebmobearráigeahčču lea addán buori árvvosáni su fitnodahkii.
Per Edvard Johnsen, Molleš-Piera, lei ikte movttet maŋŋá go Biebmobearráigeahčču lea addán buori árvvosáni su fitnodahkii.
– Mun gal lean hui duhtavaš, muitališgoahtá Johnsen Ávvirii.
Per Edvard Johnsen jođiha fitnodaga, man namma lea Nedre Mollisjok Fjellstue, mii lea gasku duoddara Molležis Kárášjoga gielddas. Báikkis fállojuvvo idjadeapmi, borramuš ja ollu eará.
Dán háve Molleš-Pirii ledje boahtán “guossái” Biebmobearráigeahču bargit, geahččat man bures son jođiha fitnodaga.
Dearvvašlaš galgá leat
Biebmobearráigeahčču fitná dábálaččat oktii jagis doppe gos galget dárkkistit. Iežas barggus dat gehččet ollislaš gova, rutiinnaid ja siskkáldas njuolggadusaid.
– Dat bohte ikte ja iske visot, man buhtis lea mus, iske makkár systema lea. In dieđe árvvoštalle go biebmomáisttu, muhto dat ahte galgá leat dearvvašlaš, dan gal iske.
Per Edvard sániid mielde, go galgá guossohuvvot biebmu, de das leat ollu njuolggadusat maid ferte čuovvut jus galgá lihkostuvvat.
Mojunjálbmi
Dán jagi rájes Biebmobearráigeahču válddii atnui ođđa vuogádaga man bokte dábálaš olbmui šaddá álkibun ipmirdit mo bearráigeahču lea árvvoštallan borranbáikki.
«Mojunjálbmi» go dan borranbáikkis leat buorit bohtosat. Dasto lea dakkár amadadju mas lea njuolggasáhcu njálbmin, dat mearkkaša ahte juoga galggašii njulget. Dasto lea okta mearka mii muitala ahte dáppe leat duođalaš rihkkumat, dan amadajus lea skurdnjenjálbmi.
– Mii leat hui duhtavaččat bohtosiiguin regiovnnas. Mii válduimet bures vuostá borranbáikkiin. Min mielas lea hui positiiva ja mearkkaša ahte borranbáikkit leat rehálaččat ja sávvet doallat buori hygienestandárda, muitala Davvi-Norgga regiovnna Biebmobearráigeahču fágalaš koordináhtor, Tore Nicolaysen.
Čájáhusgovva: Biebmobearráigeahčču
– Dat movttiidahttá bargat
Per Edvard Johnsen lea jođihan Nedre Mollisjok Fjellstue iežas muittu mielde jo badjel 20 jagi. Biebmobearráigeahčču, ja dán bargu ja gáibádusat leat oahppásat. Johnsen dovdá dáid gáibádusaid ja geahččala ge dáid čuovvut.
– Ovdal dušše cuiggodedje ahte duon dahje dien galgá buoridit. Dát lea vuosttaš háve go geigejit báhpára mas lei «mojunnjálbmi». Dán gal áiggun seaidnái darvvihit vai guossit gehččet, ja soitet fuomášit ahte lean gusto bargan riekta.
– Hui dábálaš Finnmárkkus, muhto Norggas ii
Nedre Mollisjok Fjellstue báikái, mii lea guovdu duoddara Kárášjoga gielddas, ii beasa dábálaš geainnu mielde. Dohko galgá dálve- ja giđđasiivvus skohteriin johtit.
Ávvir lea jearran Biebmobearráigeahčus lea go sin barggus dábálaš skohteriin vuodjit duoddarii go áigot dárkkistit boradanbáikki.
– Finnmárkkus mii šaddat skohteriin vuodjit jus galgat beassat boradanbáikái gosa ii mana geaidnu nu mo duottarstobuide duoddaris. Hui dábálaš Finnmárkkus, muhto Norggas ii leat, muitala Biebmobearráigeahču Davvi-Norgga regiovnna gulahallanráđđeaddi Charlotte Tokle Schytte Ávvirii.
Dáppe beasat geahččat makkár árvosáni borranbáikkit leat ožžon bearráigeahču maŋŋil.
