Porsáŋggu ráđđealmmái lohká lea čielggas ahte hálddahus ii leat nagodan čuovvolit gielddastivrra mearrádusa Billávuona nuoraidskuvlla áššis, ja sávvá riiddu váhnemiiguin čovdot jođánit.
Porsáŋggu ráđđealmmái lohká lea čielggas ahte hálddahus ii leat nagodan čuovvolit gielddastivrra mearrádusa Billávuona nuoraidskuvlla áššis, ja sávvá riiddu váhnemiiguin čovdot jođánit.
Porsáŋggu ráđđealbmá Gunnar Lillebo mielas lea ášši váidalahtti ja sávvá riiddu čovdot jođánit.
– Lea čielggas ahte mii eat leat nagodan čuovvolit gielddastivrra mearrádusa ja dat lea dieđusge šállošahtti, ja dat lea ge duogáš manin mii dál gártat diggái. Leat go mis doarvái buorit rutiinnat vai eai in dieđe vástidit, muhto lea čielggas ahte mii eat leat dán áššis nagodan čuovvolit njuolggadusaid, lohká son.
Ášši duogáš
Billávuona bajásšaddanguovddáža nuoraidskuvlla oahppit álge maŋŋebárgga Leavnnja nuoraidskuvlii, sivvan dasa lea go Sis-Finnmárkku diggegoddi ii meannut ášši ovdal čakčamánu 1. beaivvi, ja váhnemiid mielas lea vahát jus nuorat masset eambbo oahpahusa, čállá iFinnmark. Billávuona nuoraidskuvlla ohppiid váhnemat biehttaledje sáddemis ovcci nuora Leavnnja nuoraidskuvlii go skuvlajahki álggii. Sivvan dasa lea go oaivvildit Porsáŋggu gielda ii leat dieđihan gielddastivrra mearrádusa ođđa skuvlabiirerájá birra, eai ge leat dieđihan juohke oahppi váhnemiidda dan rievdadeami nu mo hálddahuslága paragráfa 39 geatnegahttá. Nu eai leat váhnemat ožžon guoddalanvejolašvuođa.
Ii vejolašvuohta rahpat nuoraidskuvla fas
Son registrere ahte nuorat leat álgán Leavnnja skuvlii, ja lohká iežas duđavažžan go nuorat ožžot dál oahpahusa. Son dattetge deattuha iežas fertet čuovvut gielddastivrra mearrádusa.
– Mus ii leat vejolašvuohta rahpat Billávuona nuoraidskuvlla, ferten čuovvolit politihkalaš mearrádusa ja fylkkamánni lea maid meannudan lobálašvuođa dárkkisteami mearrádusas ja gávnnahan dan dohkálažžan. Nu lea mearrádus ahte nuorat galget Leavnnja nuoraidskuvllas oažžut oahpahusa, dadjá ráđđealmmái.
Álgán skuvlii
Porsáŋggu gieldda bajásšaddanhoavda Jonas Nymo lea hui ilus go Billávuona nuorat viimmat besse álgit skuvlaárgabeivviin, iige loga olus eambbo háliidit kommenteret ovdal go ášši leamašan dikkis.
– Dál fertet vuordit mii šaddá boađusin dikkis, muhto lean hui ilus go nuorat leat álggahan skuvlaárgabeaivvi, lohká son ja čujuha ahte ráđđealmmái dat ferte kommenteret ášši.
– Ii leat demokráhtalaš mearrádus
Advokáhtta ja Billávuona nuoraidskuvlla váhnenovddasteaddji Per A. Amundsen čilge ahte váidaga duogáš diggegoddái lea oažžut gaskaboddosaš gáibádusa ahte nuorat galget beassat álgit Billávuona bajásšaddanguovddážii.
– Go gielda ii leat dahkan lobálaš mearrádusa, muhto dattetge gáibida ahte nuorat galget sirdit eará skuvlii, de ii leat vuoiggalaš ja demokráhtalaš. Dál leat mánát bággejuvvon sirdit eará skuvlii ja massán demokráhtalaš vuoigatvuođaid guoddalit gieldda mearrádusa, lohká Amundsen. Son čilge dikki bargu lea dál gávnnahit lea go gielddas váldi čađahit gaskaboddosaš eaŋkalmearrádusa, nu go dahkkon dán áššis.
– Jus diggi gávnna ahte gielddas ii leat riekta dan dahkan, de geatnegahtto gielda rahpat skuvlla, lohká váhnen.
– Dehálaš čuvget lobihisvuođa
Per A. Amundsen lohká ášši dehálažžan go lea almmolaš hálddašeamis sáhka, go lea dahkkon mearrádus mii geatnegahttá álbmoga.
– Midjiide lea dehálaš čuvget ahte lea dahkkon lobihis mearrádus, ja ahte mánát ožžot demokráhtalaš vuoigatvuođaid. Mii gal doahttalit dikki mearrádusa. Mu vuordámušat leamašan čađat ahte gielda oaidná boasttuvuođaid dán áššis, loahpaha son.
