Boazodoalli lea vuohttán návddi ealu siste, ja govaid vuođul leat Stáhta bearráigeahčus árvvoštallan ahte leat gumppe luottat.
Boazodoalli lea vuohttán návddi ealu siste, ja govaid vuođul leat Stáhta bearráigeahčus árvvoštallan ahte leat gumppe luottat.
Mánnodaga dán vahkkus, go Skáidaduottar boazodoalli Nils Johannes Hætta lei vuodjime ealu Stiipanávžži gierragis Kárášjoga gielddas, de vuhtii son muhtin ealli juolgeluottaid mat sáhttet leat gumppe luottat.
Govvii luottaid
Son lei boares fieskemohkiid vuodjime geahččandihti leat go bohccot mannan olggos, go oinnii ovtta luotta mii bođii sin ealu fieskki sisa.
– Jurddašin álggos ahte lei skihpa boazu, go lei seamma lávkái go boazu. Mun de guorragohten luottaid, ja ovtta saji lei duolmmastan bovdnii ja oidnen dat ii lean boazu, go ledje issoras stuora luottat. Mun jurddašin de ahte lei albbas, go mun in leat goassige oaidnán gumpeluottaid, lohká son.
Hætta de govvedii luottaid, ja čájehii daid siidaguoibmái ja earáide, geat ovdal leat vuohttán gumppe, ja sii oaivvildedje dat leat gumpeluottat.
Priváhtagovva
Ii vuos heađásnuvvo
Hætta de dieđihii Stáhta luonddubearráigehččui luottaid birra, ja sáddii maid luottaid govaid sidjiide.
Son ii loga jáhkkit návddi speadjan go ii leat gávdnan ráppiid, ja eallu lea maid lávdan eret guovllus gos vuhtii luottaid. Son lea gullan ránnjásiiddas leat oaidnán čorragiid manname ruohta, dego livčče juoga mii oaguha, muhto ránnját eai galgga leat oaidnán maidege.
Hætta ii loga nu heađástuvvot dainna jus gumpe lea guovllus.
– Mus gal ii leat vašši gumpii, go ii leat bahás bargan maidege, ii goit vuos, lohká son.
Oalle sihkkarat
Stáhta luonddubearráigeahčču bargi Kárášjogas, Erland Søgård lohká govaid vuođul leat sii oalle sihkkarat ahte Hætta lea vuohttán gumppe.
– Guovllus eat leat oaidnán gumppe luottaid máŋgga jahkái, iige doppe galgga leat gumpe, dát vejolaš gumpe lea amas midjiide. Govat ledje hui buorit ja luottaid sturrodaga ja lihkastagaid mielde, de orro leamen gumpe. Jus áibbas sihkkarit galgat duođaštit ahte lea gumpe, de fertet guorrat dan guhkit gaskkaid ja oaidnit gávdnat go ráppiid dan maŋis, lohká son.
Priváhtagovva
Eai vuolgge guorrat
Søgård ii loga sin áigut vuolgit iskat luottaid, go guovllus leat ollu ealut ja bohcco luottat, nu ahte lea váttis vuohttit,
– Guovllus leat maid ollu boazodoallit ja midjiide eai leat vel earát cavgilan maidege gumppe birra. Mii eat daga dál vuos maidege, ja vuordit dassái jus ihtet ođđa luottat, lohká son.
– Go leat nu ollu ealut guovllus, iigo livčče lunddolaš gávdnat ráppiid dan maŋis?
– Gumpe mii lea hui árgges ealli, sáhttá leat ballán eret ollu guođoheddjiid dihte. Gumpe lea dakkár mii vádjola guhkes gaskkaid oanehis áiggis, ja sáhttá juo mánnodaga rájes guođđán guovllu, ja mannan vaikko Supmii, lohká Søgård.
Sálvá gumppenjullii
Søgård čilge jus gávdno rábbi, de sáhttá oaidnit das lea go gumpe dan goddán, go dat goddá eará ládje go geatki ja albbas.
– Gumpe falleha hui garrasit, ja dohppe maŋŋejuolgái ja gáskkesta gaskkat dan gumpenjuola nammasaš dávtti bohcco čeavžžis, ovdalgo sálvá čeabehii ja goddá, muitala son.
