Kárášjohkalaš Jon Mikkel Eira (25) lea váldán badjelasas ja ođasmahttán áhčis turistafitnodaga. Dál lohká alddis ovtta mánnávuođaniegu ollašuvvan, muhto sus leat ain stuorát niegut.
Jon Mikkel Eiras leat ollu jurdagat mo sáhtášii buorebut ávkkástallat iežas ealáhusa, namalassii boazodoalu.
Su áhčis leamaš smávva turistafitnodat, gos fievrreda gussiid duoddarii, gos besset lávostallat.
Eira muitala ožžon dán prošektii álggahandoarjaga sihke Sámedikkis ja Kárášjoga gielddas.
Ii čuovo earáid
Kárášjohkalaš lohká iežas earáláganin go earáid ja son háliida mannat eará guvlui, iige čuovvut earáid.
Nu riegádiige su fitnodat «Ravdol Reindeer Herding», mii mearkkaša bohccuid guođoheapmi, masa geavahii 630 beaivvi, áiggi plánet ja hutkat.
– Mun válden badjelasas áhči fitnodaga, man álggahii birrasii 25 jagi dás ovdal, dalle go mun riegádin. Leamaš álo mu stuorámus niehku šaddat iežan hoavdan, muitala fitnodateaiggát rámis.
Eira ii loga amasin davvin turistafitnodagaid, mat fállet sihke guovssahasaid ja heargevuodjima.
Muhto nagodit hutkat dakkár fálaldaga, mii earáin ii leat, dan ii loga nu dábálažžan. Jurdaga duohken leat goittot mánnávuođa vásáhusat.
– Márkanis lea jo fitnodat, mii fállá heargevuodjima, in ge mun háliit singuin gilvalit. Ja guovssahasaid lea váttis dáhkidit gallededdjiide, čilge son.
Iežas advokáhtta
– Mun lean mánnávuođa rájes bargan áhččái veahkkin, gii lei hui streaŋggis go lávii iđđes vuolgga. Mus galge visot gárvvisin jus áigon mielde, go son galggai geasehit gussiid duoddarii, gálssohat, gápmagat, beaska, vuoddagat, fáhcat ja gahpir, mojohallá Jon Mikkel go muitala.
Eira lea maiddái nuoramus njealji vieljažis ja lohká ferten dávjá guldalit ja doahttalit stuorravieljaid. Dan birra fertege son veahá leaikkastallat.
– Jus mun in guldalan sin, de fertejin geahččalit doarrut, jus áigon vuoitit makkárge digaštallamiid. Mun árrat fuobmájin ahte dat ii gánnáhan. De mun fuobmájin ahte mus han lea advokáhtta, eadni. Go mii dikkáskeimmet, dahje eat lean ovttaoaivilis, de mannen mun iežan advokáhta lusa, vai veahkeha mu ja son čovddiige máŋga čuolmma. Son lea dat buoremus advokáhtta mii mus lea goassige leamaš, čaimmiha son.
Jon Mikkela eadni jámii go ieš lei dušše gánddaš, juovllaid ovdal go konfirmerejuvvui.
Skuvla ráŋggáštussan
Jon Mikkel Eira máinnasta viidáseappot ja muitala iežas golbmii ribahan oađđit beare guhká ja gárvvut eai lean sadjosis, go galggai áhčis mielde.
– In lean ordnen maidige. Fertejin viehkat ovddos maŋos ja bálkut buot biktasiid ovtta latnjii. Go de álgen garvodit, de lohká áhčči ahte «go it leat ikte ordnen buot gárvvisin, de lea ráŋggáštus, don šattat skuvlii mannat». Dat lei buot vearrámus mii sáhtii geavvat, muittaša Eira.
Eira muitala bearašfitnodaga fállan dušše tuvrraid mánáidgárddiide ja muhtin fitnodagaide.
Dál galget guossit beassat vásihit boazodoalu árgabeaivvi ja Jon Mikkel doalvu gussiid ealo lusa, gos besset leat mielde guođoheamen ja maiddái mielde iešguđet doaimmain.
– Dalle lei maid dušše jurdda ahte galggai veahá buktit liigeruđaid bearrašii, čilge son.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Vuorkágovva: Inga Marie Guttorm
«Comfort pluss» fálaldat
Jon Mikkel lohká fitnodaga vuogádaga rievdan ollu dan 25 jagis.
– Dalle čohkkededje olbmot dušše rehkii, masa čáhke 30 olbmo ja de vuoddját tuvrii. Nu go mun háliidan lohkat eará fitnodagaid ektui, de lea mus «Comfort pluss» fálaldat, mii lea buoret go earáin, muitala son ja joatká;
– Mus lea rekkáreahka, mas leat bussestuolut. Mus čáhket guhtta olbmo ovtta rehkii, eaige galgga čohkkát garra muoraid alde, čilge son.
Nuorra fitnodateaiggát lea ieš maid mátkkoštan muhtin ráje ja leage hábmen iežas fálaldaga iežas vásáhusaid vuođul.
– Mun háliidan ahte galgá vuogas mátkkoštit ja háliidan dovdat ahte dat lei buorre. Dál beasan ieš fállat earáide dan maid ieš álo ohcalan, muitala son.
Háhkamin ovttasbargoguimmiid
Son leage bidjan lávvui láhtti, nu ahte guossit eai dárbbaš njuoskabovnnaid ja -dulljiid alde čohkkát. Dasa lassin lea Eira háhkamin ovttasbargoguimmiid.
– Mun lean ordnemin gárvves sámi mállásiid ovtta eará fitnodagas, vai oaččun dohkkehuvvot Biepmobearráigeahčus. Mun liggen borramuša lávus ja guossohan gussiide, muitala son.
Dasa lassin lea son suokkardeamen báikkálaš camping-fitnodagain ja maiddái hoteallain, geat lohket Kárášjogas dákkár fálaldaga váilut.
Vuosttaš guossit
Vuossárgga ledjege fitnodagas vuosttaš almmolaš guossit, geat ledje boahtán Irlánddas ja Tuiskkas, oktan ofelaččain.
– Sii ledje mu vielja oahppásat, geaidda son lea leamaš ofelažžan. Sii gal ledje nu duhtavaččat mátkkiin, muitala son.
Jon Mikkel lohká su ferten evttohit gussiide, geat rievtti mielde ledje diŋgon tuvrra lávvardaga, maŋidit tuvrra dassá go firte.
Vahkkoloahpas ledjege eanaš geainnut Finnmárkkus giddejuvvon dálkki geažil ja gussiid girdi illá sáhttá seaivut Levdnjii.
– Mis lei hui lihkku dálkkiin ikte. Mun lohken ahte mii sáhttit vuolgit lávvardaga, muhto dalle eat oainne maidige dálkki geažil. Nu ahte sii mihte maŋidit tuvrra mottiin beivviin, muitala son.
Niegut sturrot dađis
Go Ávvir jearrá makkár mihttu nuorra albmás leat iežas fitnodaga ektui, de lea čielggas ahte niegut eai nuorra albmás váillo.
Son lohká niegadit maiddái oktii áiggis sáhttit hukset hotealla Idjajávrái, mas leat glásat duoddarguvlui. Muhto dainna muitalusain háliida Eira veahá vuorddestit, vaikko lea jo tevdnehišgoahtán prošeavtta.
– Mun oidnen NRK:s oktii prográmma mii lei hotealla birra Gudbrandsdalen nammasaš báikkis, gos oidno dušše luondu birra ja dalle oidnen mo sii leat ráhkadan hotealla juovvamáilbmái, mii dál lea máilmmi beakkán. Das mun ožžon inspirašuvnna, loahpaha son.
Govven: Berit Marie Lise Eira
