– Dan sadjái go nannet sámi suohkanekonomiija ja buori guovllupolitihka, de leat suohkanat baicca massán vejolašvuođaid, daningo ráđđehus ii vuorut sámi suohkaniid. Ii lean áibbas dat maid mun ledjen vuordán maŋŋel máŋggaid jagiid konsultašuvnnaid, ja maŋŋel Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta, čállá kronihkkačálli.
2016 ja Váibmogiellalávdegotti raportta rájes lea Sámediggi, ovttas molsašuddi ráđđehusaiguin, bargan sámegiela hálddašanguovllu rievdademiin. Máŋggaid jagiid konsultašuvnnaid bokte leat mii geahččalan sihkkarastit láhkamearrádusaid, mat dustejit sámi álbmoga dárbbu oažžut bálvalusaid sámegillii, ja mat seammás bures dustejit Suohkan-Norgga iešguđetlágán gielalaš árgabeaivvi. Mihttomearrin lea leamaš ráhkkanahttit suohkaniid ja addit ođđa eallima giellaealáskahttimii.
Dat visot mielddisbuvttii ođđa lága, mii loahpalaččat dohkkehuvvui 2023:s. Ođđa suohkanat leat mearridan ohcat searvat sámegiela hálddašanguvlui, ja eará suohkanat leat bargame čielggademiiguin. Deaivvadeamis singuin lea Sámediggi vástidan ahte mii sávvat sidjiide buohkaide bures boahtima, daningo mis lea láhkamearrádus mii lea heivehuvvon ja vuhtiiváldá iešguđetlágán gielladiliid, davvin lulás.
Seamma cealkagis lea Sámediggi čujuhan dasa ahte fertet rievdadit sámi suohkaniid doarjjaortnega – juste danin go dát doarjjaortnet galgá sihkkarastit ahte suohkanat nákcejit dustet sámi álbmoga buori vugiin, ja erenoamážit ovdánit.
Mii leat bargan dan oskkus ahte oažžut buoret lágaid ja buorebut heivehuvvon doarjjaortnega. Dađi bahábut lea ráđđehusa plána dattetge gul leamaš rievdadit lága almmá rievdadeamis doarjjaortnega ja almmá nannemis sámi suohkanekonomiija. Sámediggái, mii nu bures go nákce lea bargan Váibmogiellalávdegotti evttohusaid čuovvolemiiguin dan hárrái ahte buoridit suohkaniid doarjjaortnegiid, lea dát stuora beahttašupmi. Mii manahit buori guovllupolitihka ja eallinnávccalaš sámi suohkaniid.
Dađi bahábut lea ráđđehusa plána dattetge gul leamaš rievdadit lága almmá rievdadeamis doarjjaortnega ja almmá nannemis sámi suohkanekonomiija.
Sámediggi lea oainnat čađahan čielggademiid, mii leat čoahkkinastán buot suohkaniiguin sámegiela hálddašanguovllus, konsultašuvnnain ráđđehusain mii leat digaštallan buorebut doarjjaortnegiid birra, mii leat ovddidan dan Stuoradiggái, ja mii leat álggahan ovttasbarggu KS:in ásahan dihte jahkásaš sámi suohkandeaivvadeami, gos digaštallat sámi suohkanekonomiija min bušeahttabarggus.
Muhto ráđđehusa bealis lea goitge jávohisvuohta. Gávcci jagi bargu čielga mihttomeriiguin sámi vuosttašsuorggi várás suohkaniin lea várra duššás.
Dasa lassin; go Romssa ja Finnmárkku fylkasuohkanat dál juhkkojuvvojit, de lea ráđđehus lohpidan gokčat buot goluid juohkima oktavuođas. Sámediggi lea dieđihan ahte dat guoská maiddái doarjagii maid Sámediggi juolluda sámegiela hálddašanguovllu fylkasuohkaniidda. Vástádus ráđđehusas lei hilgut Sámedikki dárbbuid.
Dat mearkkaša ahte ruđa, maid ovdal leat golbma fylkasuohkana juogadan, galget dál njeallje fylkasuohkana juogadit. Lea čielggas ahte almmá Sámedikki rámma lasiheami haga, de dat mielddisbuktá unnit juolludemiid fylkasuohkaniidda. Sámediggi ferte juogo ovddeš Romssa ja Finnmárkku fylkagielddaid rámma juohkit guovtti oassái, dahje de fertet láhčit nu ahte Nordlánda ja Trøndelága fylkasuohkanat maiddái šaddet gillát Romssa ja Finnmárkku fylkasuohkaniid juohkima dihte. Guđemuš fylkasuohkanat galget oažžut unnit ruhtadoarjaga?
Dainna lágiin biddjo Sámediggeráđđi hálddašit sámi suohkanekonomiija váilevaš vuoruhemiid váikkuhusaid. Ja dat lea čielgasit duššástuhtti.
Dainna lágiin biddjo Sámediggeráđđi hálddašit sámi suohkanekonomiija váilevaš vuoruhemiid váikkuhusaid. Ja dat lea čielgasit duššástuhtti. Go vásihan dárbbuid nannet sámi suohkaniid ja sámi álbmoga bálvalusfálaldaga, ja fuolahit eallinnávccalaš sámi báikegottiid, de mun váillahan dáhtu. Dáhtu čuovvulit láhkarievdadusaid ja gáibádusaid sámi suohkaniidda dainna lágiin ahte buoridit juolludemiid sámi suohkaniidda.
Daningo lea goitge nu dál ahte sámi suohkanat leat buot guovllusuohkanat. Sámi suohkanaekonomiija áŋgiruššan livččii nuppiin sániiguin leamaš čielga guovllupolitihkka, Plassjes lulde gitta Unjárgii davvin. Dat livččii dakkár áŋgiruššan mii lea álkit olámuttus ja mii livččii ávkkálaš sámegielaide.
Dan sadjái go nannet sámi suohkanekonomiija, de mii vásihit jávohisvuođa ja váilevaš áŋgiruššama. Dat ii lean áibbas dat maid mun ledjen vuordán seamma jagi go Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna ovddidii iežas raportta.
