Odne duođašta stuorradiggeáirras Jan-Henrik Fredriksen (Ovddádusbellodat), ahte buot vihtta Finnmárkku stuorradiggeáirasat iešguđet bellodagain dáhttot Ráđđehusa hilgut «Deanošiehtadusa» evttohusaid, mas earret eará evttohuvvo garrasit rádjet fierbmebivddu.
Odne duođašta stuorradiggeáirras Jan-Henrik Fredriksen (Ovddádusbellodat), ahte buot vihtta Finnmárkku stuorradiggeáirasat iešguđet bellodagain dáhttot Ráđđehusa hilgut «Deanošiehtadusa» evttohusaid, mas earret eará evttohuvvo garrasit rádjet fierbmebivddu.
Ovddádusbellodaga stuorradiggeáirasa Jan-Henrik Fredriksen dadjá Ávvirii ahte leat guokte dehálaš oasi manne hilgot «Deanošiehtadusa» evttohusaid maid Norgga ja Suoma šiehtadallit leat sádden gulaskuddamii.
– Mii oaidnit evttohusaid eai doarjjo báikkálaš hálddašeaddjit. Dalle go mii ođasteimmet Deanolága, de deattuhuvvui ahte rievdademiin galgá leat doarjja báikkálaš hálddašeddjiin. Dáid Deanočázádaga bivogáržžidan evttohusaide leat vuostá báikkálaš hálddašeaddjit. Danne eat sáhte doarjut dan, dadjá Fredriksen.
Deanučázádaga Guolástanhálddahus (DG) mii hálddaša luossabivddu Deanočázádagas lea ge garrasit moaitán evttohusaid máid Norgga ja Suoma šiehtadallit leat soahpan. Earret eará lea evttohuvvon garrasit gáržžidit fierbmebivddu, muhto seammás addit eambbo vuoigatvuođaid Suoma beale bartaeaiggádiidda.
Álggahit fas šiehtadallamiid
Jan-Henrik Fredriksen maid deattuha ahte rádjesuohkanat sihke Norgga ja Suoma bealde leat mannan vuostá gáržžidanevttohusaide, ja seamma maiddái Sámediggi.
– Go evttohusaide ii leat doarjja báikkálaččat, de oaidná Stuoradikki Finnmárkobeaŋka riektan bálkestit evttohusaid ja dáhttot ráđđehusa álggahit ođđa šiehtadallamiid Norgga ja Suoma gaskkas, dadjá Henriksen.
Vuostá addit suopmelaččaide vuoigatvuođaid
Fredriksen mielas lea maid áibbas boastut addit eará riikaolbmuide eambbo vuoigatvuođaid, seammás go evttohit gáržžidit riikaolbmuin vuoigatvuođaid. Dan geažil ii loga iežaset sáhttit miehtat «Deanošiehtadusa» evttohusaide.
– Dál han leat gulaskuddamis evttohuvvon addit Suoma beale 3600 bartaolbmuide eambbo vuoigatvuođaid, namalassii ahte eai dárbbaš geavahit báikkálaš suhkkiid, ožžot bivddu guhkiduvvot. Mii eat sáhte dohkkehit ahte báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid gáržžidit, ja dan seammás addet olgoriikkalaččaide eambbo vuoigatvuođaid, dadjá Fredriksen.
– Dárbu gáržžidit bivddu
Jan-Henrik Fredriksen aŋkke miehtá ahte Deanočázádagas ferte gáržžiduvvot bivdu, gáhtten dihte Deanu luossanáliid, muhto su mielas ii leat riekta mot dál lea evttohuvvon.
– Bivdoráddjemiidda gal lea dárbu, muhto mu oainnu mielde ii ráddje evttohuvvon evttohusat bivddu, go addet eambbo vuoigatvuođaid Suoma beallái. Dat baicce lasiha bivddu, ii ge unnit, jáhkká Jan-Henrik Fredriksen.
Duhtavaš
Goahtegearrega jođiheaddji Thoralf Henriksen lea dáid beivviid feaskárastán Stuorradikkis. Son lea hui duhtavaš go lea ožžon beallái Finnmárkku stuorradiggeáirasiid, beroškeahttá makkár bellodagaide gullet.
– Nu go mun dál einnostan ášši, de galgá eanandoarggástus geavvat jus Stuorradiggi ii hilggo «Deanošiehtadusa» evttohusaid. Oainnán áibbas čielgasit ahte Stuorradikki dálkkádat – ja biraslávdegottis eanetlohku bálkesta evttohusaid. Lean hui duhtavaš go Finnmárkku stuorradiggeáirasat leat vuđolaččat bargan dáinna áššiin. Maiddái lean hui giitevaš go Ealáhus- ja guolástandepartemeantta stáhtačálli Ronny Berg maiddái lea vuostá evttohusaide, dadjá Henriksen.
