– Guovdageainnu Sámilistu háliida nannet suohkaniid dearvvašvuođabálvalusa ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovttasbarggu pasieanttaide buorrin. Mii áigut ovddidit Guovdageainnu geahččalansuohkanin dákkár ovttasbargui, čálliba Guovdageainnu Sámilisttu sátnejođiheaddjeevttohas ja nubbeevttohas.
Dearvvašvuohta lea olbmui dat buot divraseamos. Mánnávuođa rájes leat juo hárjánan gullat boarráseappuid dadjame: «Jus eallin ja dearvuohta». Buorre eallin gullá dasa ahte mii beasašeimmet dearvvašin leat. Ja jus buozanvuohta boahtá, de lea dikšu ja fuolahus dat man mii dárbbašit. Dat galggašii leat nu buorre go vejolaš mánáide, nuoraide ja boarrásiidda – buohkaide fal – nu lahka go fal vejolaš.
Dearvvašvuođabálvalussii lea váttis oažžut fágabargiid, nu maid Guovdageainnus. Dasa ferte ain eanet návccaid bidjat ja galggašii olles virggi ásahit mii bargá fágabargiid rekruteret suohkana skuvlii ja dearvvašvuođabálvalussii. Dat livččii várrage seamma buorre ja hálbi go golahit čuohteduháhiid ja miljovnnaid vikáraide. Kvalitehta divššus maid buorránivččii go leat fásta bargit, eai ge dakkárat mat bohtet ja mannet fas seamma jođánit.
Guovdageainnu Sámilistu háliida nannet suohkaniid dearvvašvuođabálvalusa ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovttasbarggu pasieanttaide buorrin. Mii áigut ovddidit Guovdageainnu geahččalansuohkanin dakkár ovttasbargui. Dakkár geahččaleami bokte sáhtášeimmet oažžut earret eará røntgenapparáhta nu ahte ii dárbbaš álohii vuolgit guhkes mátkái go lea juoga man galgá røntgena bokte oaidnit. Guovdageaidnu lea dál ožžon dialyseapparáhta mii lea buorre sidjiide geat dan dárbbašit. Muhto mii sáhtášeimmet maid deike oažžut sihke apparáhta ja lanjaid nu ahte lea vejolaš maiddái borasdávdabuhcciide dáppe addit seallamirkko dan sadjái go sii omd. vahkkosaččat fertejit johtit Áltái – muhtumin heajos dálkin ja váralaš geainnu mielde, mii dávjá lea gitta.
Digitálateknologiija rahpá vejolašvuođaid pasieanttaide ovttas fástadoaktáriin gulahallat spesialisttain gii sáhttá leat buohcciviesus. Buorre gulahallanlatnja ja buorre govvateknologiija dahká vejolažžan iskat pasieantta ja čuovvolit su dikšodárbbu almmá dan haga ahte pasieanta álohii šaddá mátkkoštit máŋggaidlogiid miillaid.
Mii jurddašit ahte suohkana ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa gaskasaš ovttasbarggu bokte sáhttá dahkat pasieanttaid dili sakka álkibun ja buorebun. Dat soaitá gáibidit eambbo bargiid, muhto seammás dat addá dálá fágabargiide ođđa vejolašvuođaid oahppat ođđa bargguid ja bargovugiid ja bargobeaivi šattašii earálágan ja máŋggabealat. Bargit fertejit oahpahuvvot ođđa bargguide. Dat lea stáda ovddasvástádus fuolahit álbmogii dohkálaš dearvvašvuođafálaldaga, maiddái sámiide. Danin mii vuordit ahte stáda doarju ollásit dakkár prošeavtta mas dakkár ovttasbargu geahččaluvvo.
Psyhkalaš dearvvašvuohta lea maid hirbmat dehálaš. Juohke ovttas lea psyhkalaš dearvvašvuohta, ja maŋemus jagiid leat min servodagas vásihan iešsorbmemiid. Juohke okta dáhpáhus čuohcá garrasit bearrašiidda ja lagasolbmuide, muhto dat čuohcá maid olles servvodahkii. Mii fertet bargat dan ala ahte fállat eambbo veahki. Danin áigu Guovdageainnu Sámilisttu bargat dan ovdii ahte mii Guovdageidnui oažžut psykiátralaš poliklinihka gos leat sihke psykiatriija ja psykologiija fágabargit. Das maid sáhtášii oažžut veahki jus bártida gárrenmirkogeavahemiin.
Guovdageainnus leat sihke sámegielat doaktárat, buohccedivššárat ja eará dearvvašvuođabargit. Jus eanet dearvvašvuođabálvalusaid ja divššu attašii Guovdageainnus, de čoavddašii maid dan stuorra giellahástalusa mii eará guovlluin lea das ahte fállat dohkálaš bálvalusaid sámegielat pasieanttaide.
Siebe Niillas, Guovdageainnu Sámilisttu nubbin evttohas
