Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat Deanus dat gilvaleaba sátnejođiheaddjestuolu alde. Deanu Sámelistu vuosttaševttohas Marcus Heiberg navdá iežas «jokerin» Deanu válggain.
– Mii sáhttit ovttasbargat vaikko geainna. Sámelistu lea tverrpolitisk ja sáhttá ovttasbargat Bargiidbellodagain nugo dássážii leat dahkan, ja sáhttit maid Guovddášbellodagain, Olgežin, Gurut ja Ovddádusbellodagain. Norges Demokratene ii leat áigeguovdil, muhto in leat oba háleštange singuin, cealká Deanu Sámelisttu vuosttaševttohas Marcus Heiberg.
Állana juohke guvlui
Gaskavahku serve Sámelistu, Guovddášbellodat, Olgeš, Gurut, Ovddádusbellodat ja Bargiidbellodat Ávvira válgadebáhttii. Debáhtas bođii čielgasit ovdan ahte Guovddášbellodat ja Olgeš leigga sakka beahtahallan maŋŋel ovddit válggaid. Dalle Sámelistu lei juo šiehttan earet eará Guovddášbellodagain ovdalgo jorggihii ja doarjjui Bargiidbellodaga jur ovdalaš vuosttaš suohkanstivrra.
– Mun ledjen návehis njeallje jagi áigi, ja mun in dieđe buot dieid detáljaid. Lean gullan nu olu dien birra ahte in sáhte nu olu dadjat dan birra, lohká Heiberg.
40-jahkásaš boanda ja bearašolmmoš Marcus Heiberg lea vuosttaš háve searvame politihkkii. Son lea justa jođus SVL gilvvuide go Ávvir riŋge gullat makkár jurdagat sus leat maŋŋel debáhta. Son ii dáhto olus hállat dili birra mii čuožžilii mannan válggaid.
–Háliidan áibbas ođđa álggu. Ferte han Sámelisttu prográmma mii boahtá boađusin das ahte geainna ovttasbargat. Ja lea miellagiddevaš addet go jienasteaddjit luohttámuša Sámelistui ja livččii somá gullat maid dat oaivvildit daid iešguđetge ovttasbargovejolašvuođaid birra, lohká Heiberg.
Ain dáhttu ovttasbarggu Sámelisttuin
Guovddášbellodaga Jon Erland Balto lohká iežas stuorámus gilvaleaddji lea Bargiidbellodat ja son ii oainne ahte das šattašii makkárge ovttasbargu. Son dáhttu Deanus gielddastivrra otná unnitloguin gulahallat ja maiddái Sámelisttuin, vaikko vel ledjege beahtahallan maŋŋel mannan válggaid.
– Lea vejolaš oččodit ovttasbarggu opposišuvnnain ja Sámelisttuin. Mii eat leat goassege bovdejuvvon Bargiidbellodagain šiehtadallat ja háleštit singuin. Sii han leat agi čađa leamaš dat stuorámus bellodat ja mun oaivvildan ahte dat lea dat stuorát bealli mii galgá bovdet. Go ovddit válggaid eat leat bovdejuvvon dan beavdái, de mii dulkot dan láhkai ahte mii eat leat dat vuosttaš geainna dáhttut háleštit dálge, lohká Balto.
– Ávvira debáhtas han Bargiidbellodat logai ahte sáhttet Guovddášbellodagain ovttasbargat?
– Logai gal. Lea han okta maid lohká ja nubbi maid dahket, lohká Balto.
Ávvira debáhtas celkkii Balto ná go jearaimet luohttá go Sámelistui vejolaš ovttasbargoguoibmin:
– Politihkas lea hui váttis luohtit geasage. Jus áigubehtet mu sátnejođiheaddjin de lea buoret mu jienastit ovdalii go Sámelisttu. Hálan nie Sámelisttu-jienasteddjiide geat leat eahpádusas das ahte maid sin njunnošat dahket, celkkii Balto.
Bieggamillot ja kV 420 -linjá oaivebávččasin
Okta daid áššiin mainna Sámelistu rahčá Bargiidbellodaga ektui leat kV 420 -linjá man Bargiidbellodat dáhttu. Marcus Heiberg maid rahčá dainna ahte Bargiidbellodat Deanus eai obbalaččat vuosttal bieggaturbiinnaid, vaikko vuosttaldit ovdamearkka dihte Davvi bieggaturbiidnapárkka.
– Lea boahtán ovdan debáhtain ahte eai leat áibbas vuostá bieggaturbiinnaid. Jáhkán ahte ovdal leat lohkan áibbas vuostá dáid, danne go leat ovttasbargan Sámelisttuin. Nu goit mun dulkon dan. Eai leat beassan iežaset oainnu ovddidit ovdal.
– Jus galggat ovttasbargat Bargiidbellodagain leago de dat mii šaddá gáibádus?
– Dat ja muđuige sámeáššit leat dehálaččat midjiide. Ii hal leat sámeguovlu jus bieggaturbiinnat leat dievva duoddara. De nohket min ealáhusat maid ja dat ealáhusat han leat vuođđun kultuvrii.
– Oainnát go ahte don dat čohkkát jokerin dánge háve?
– Lei hui buorre debáhtain searvat. Bođii hui čielgasit ovdan ahte Sámelistu lea joker dáidge válggain, lohká Heiberg.
– Hirbmat dehálaš diehtit gean jienasta
Máŋgalot jagi lea Bargiidbellodat ráđđen Deanu gielddas. Dál lea Helga Pedersen sátnejođiheaddji ja sutnje lea lunddolaš ovttasbargat Gurut bellodagain, Sámelisttuin ja Guovddášbellodagain. Dál go lea searvan debáhtaide ja gullan movt Sámelistu állana juohke guvlui, de sus lea áibbas čielga diehtu deatnulaččaide:
– Sii geat dáhttot ahte Bargiidbellodat galgá joatkit stivret Deanus ja sii geat háliidit mu sátnejođiheaddjin, sii fertejit Bargiidbellodaga jienastit dáid válggaid. Lea dehálaš ahte jienasteaddji goit diehtá ahte jus jienastat Sámelisttu dahje Guovddášbellodaga, de sáhttet sihke Olgeža, Ovddádusbellodaga ja maiddái Norgesdemokratene fidnet eanetlohkui. Dat čielggai maŋŋel debáhtaid gaskavahku, lohká Pedersen.
Ávvira válgadebáhtas bođii ovdan ahte Olgeš ja Bargiidbellodat, iige Ovddádusbellodat ja Bargiidbellodat, dáhttot ovttasbargat. Guovddášbellodaga Jon Evald Balto ii loga iežas háleštan Norgesdemokratene listtuin.
