Guovdageainnu gávpeolbmot rámpojit Guovdageaidnulaččaid, go leat čeahpit gávppašit báikkálaš rámbuvrrain, vaikko Áltá lea nu lahka. Maŋemuš vahkku lohket leamaš hui hušša, ja olu olbmuid rámbuvrrain.
Guovdageainnu gávpeolbmot rámpojit Guovdageaidnulaččaid, go leat čeahpit gávppašit báikkálaš rámbuvrrain, vaikko Áltá lea nu lahka. Maŋemuš vahkku lohket leamaš hui hušša, ja olu olbmuid rámbuvrrain.
Diibmá juovlamánus lei riikka rámbuvrrain gálvojohtu 55 miljovnna ruvnno ovddas. Dat mearkkaša ahte juohke olmmoš gávppašii lagabui 11 000 ruvnno ovddas.
Statihkalaš sentrálafitnodat lea rehkenastán ahte lohku šaddá sullii seamma dán jagi maid.
Juovlamánus duppalastejit olu gávpesuorggit gálvojođu, go buohtastahttá eará mánuiguin. Dan dieđiha ođasfitnodat NTB.
Olu gávppašeaddjit
Guovdageainnus lea duššo 13 miilla Álttá gávpogii, gos stuora gávpeguovddáš lea, ja olu rámbuvrrat. Doppe gávdná eanaš diŋggaid maid dárbbaša, muhto Guovdageainnus gal birgejit rámbuvrrat bures.
PULS bivttasrámbuvrra eaiggát Hilde Evertsen lea hui duhtavaš juovlagávppašemiin. Dan maŋemuš vahkku son lohká leamaš hui olu olbmuid, ja vuordá vel eambbo.
Son lohká ahte lávejit juovlaruohta sáhtit vuordime juo olggobealde ovdal go rámbuvra rahpasa.
– Odne leat maid beaivvi leamaš olbmot, mii leat ge golmmas barggus. Kundarat leat nu movttegat, ja buoremielas, vaikko lea hušša.
Dihtomielalaččat dorjot
Evertsen lea hui giitevaš go Guovdageainnu olbmot gávppašit báikkálaš rámbuvrrain.
– Lei okta gii logai ahte lei Álttás fitnan gávppašeame, muhto muhtun diŋggaid ii oastán doppe, go diđii mus leat dáppe seammalágan gálvvut. Dat lea hui somá go dihtomielalaččat válljejit doarjut báikkálaš rámbuvrraid. Dat lea mii dagaha ahte sáhtán doallat rámbuvrra, lohká PULS rámbuvrra eaiggát. Čakčat lei ge rámbuvrras logi jagi ávvudeapmi.
Olu gávppašeaddjit
Biret Anne Eira eaiggáda Čiŋat rámbuvrra. Son maid lohka maŋemuš vahkku leamaš olu olbmuid oastime juovlaskeaŋkkaid. Sus leat olu atnu diŋggat main leat sámi govat, nu go sihkaldagat ja báiddit. Daid lohká johtit bures.
– Eske devden gálvvuid dievva dien beavddi ala, dál lea juo guorraneame, reaškkiha Biret Ánne.
Son lohká ahte orrot lihka olu kundarat go diibmá, ja lea duhtavaš.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
– Mun jáhkán Guovdageaidnulaččat leat čeahpit gávppašit báikkálaš rámbuvrrain. Dieđusge Álttás oažžu olu maid dáppe ii oaččo.
Son mieđiha gal ahte ođđajagis álget vel eambbo gávppašit, go beassášmeassut ja konfirmašuvdna áigi lahkonišgoahtá.
– Dalle gal ferte čađat váruhit ahte eai noga gálvvut, ja diŋgot jus orrot nohkame.
– Geahččalit oastit buot skeaŋkkaid Guovdageainnus
– Muhtumat leat munnje lohkan ahte leat geahččaleame gávppašit buot juovlaskeaŋkkaid Guovdageainnus, lohká Kautokeino sølvsmie silbarávdi Alex Singer.
– Leat oallugat geat čogget boaluid ristmánáide, ja daid vižžet ovdal juovllaid. Dán maŋemuš vahkku leat leamaš hui olu olbmot, lasiha Kine Singer.
Soai muitaleaba ahte eanaš gávppašeaddjit bohtet vahkku ovdal juovlaruohta, viežžat gálvvuid maid leat diŋgon.
– De ii soaitte šat dilli fitnat Álttás, ja de bohtet dáppe gávppašit. Guovdageainnus gal oažžu eanaš diŋggaid maid dárbbaša, áidna soaitá elektrovnnalaš gálvvut maid ii oaččo, lohka Alex.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Olu eambbo gálvojohtu juovllaid
Ođasfitnodat NTB dieđiha ahte lea erenoamážit rámbuvrrat main stohkosat ja spealut leat mat dinejit juovllaid. Duššo juovlamánus ostet olbmot 700 miljovnna ovddas gálvvuid duhkorasrámbuvrrain.
Dat lea bealnjealját geardde eambbo go muđui jagis.
Lieđđerámbuvrrat duppalastejit gálvojođu juovlamánus. Girjegávppit ges jođihit beannot geardde eambbo gálvvuid.
