Duorastaga celkui duopmu Sis-Finnmárkku diggegottis áššis go siidaoasi jođiheaddji lei stevdnen golbma miellahtu. Son lei gáibidan ahte sii vuolidit boazologu 60 heggii, muhto dan sii eai dárbbaš.
Duorastaga celkui duopmu Sis-Finnmárkku diggegottis áššis go siidaoasi jođiheaddji lei stevdnen golbma miellahtu. Son lei gáibidan ahte sii vuolidit boazologu 60 heggii, muhto dan sii eai dárbbaš.
Skábmamánus lei ášši Sis-Finnmárkku diggegottis go ovtta siidaoasi boazolohku galggai meannuduvvot.
Siidaoasi jođiheaddji lei stevdnen golbma siidaoasi miellahtu, ja gáibidii ahte sii unnidit boazologu 20 heggii guhtege.
Dál lea dan golmma miellahtuid boazolohku gaskal 300 ja 400.
Duopmu lea dál celkon. Dat golbma miellahtu vuite, eai ge dárbbaš unnidit nu go siidaoasi jođiheaddji lei gáibidan.
Guoddalit Lágamánniriektái
Siidaoasi jođiheaddji bealušteaddji John Jonassen lea odne ožžon duomu, ja lea lohkan dan.
– Mu áššehas oaivvilda ahte sus galgá riekti mearridit iežas dálus, ja ieš beassat mearridit siidaoasi boazologu. Danne mii áigut guoddalit ášši, lohká Jonassen.
– Mun oainnán ahte diggi mieđai juridihkalaš beallái min áššis. Dát lea hui váttes, juridihkalaš ášši, ja ii lea hirpmástuhtti go álbmotduopmárat eai leat nagodan gieđahallat buot juridihka, lohká Jonassen.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Jonassena váldočuokkis áššis lei ge boazodoallolága §10.
Su čuoččuhus lei ahte olles boazodoalloláhka lea huksejuvvon dan ala, ahte boazolohku galgá regulerejuvvot ealáhusa vuođul, vai šaddet ceavzilis siidaoasit.
Son oaivvilda ahte §10 lea áibbas čielggas.
– Ođđa ráđđenvuohki ferte doahttaluvvot.
Duopmu celkui ovdal láhka go bođii
Ášši gažaldat šattai lea go boazodoallolágas váldi rievdadit áššiid mat leat juo mearriduvvon. Dát ášši lea 2006:s leamaš dikkis.
Dalle celkui ahte siidaoasi miellahtut galget beassat atnit bohccuid siidaoasis, ja sin ealáhusláhki boazodoalus ii galgga goariduvvot.
Dat duopmu celkui ovtta šiehtadusa vuođul, mii dahkkui ovddeš ja dálá jođiheaddji gaskkas, go siidaoassi sirdojuvvui dálá jođiheaddjái.
Jagi maŋŋil ovddit dikki, 2007:s, bođii ođđa boazodoalloláhka, mas §10 čuožžu ahte siidaoasi jođiheaddji mearrida gii oažžu eaiggáduššat bohccuid siidaoasis ja man olu bohccuid guhtege miellahttu beassá eaiggáduššat.
Eanetlohku mearridii
Duopmárat ledje dán áššis guovtti oaivilis, mas eanetlohku oaivvilda ahte boazodoallolága §10 ferte gáržžibut dulkot dán áššis.
– Dán áššis lea juo duopmu celkon 2006:s ja dat galgá doaibmat dán áššis. Eanetlohku oaivvilda ahte boazodoalus ferte maid sáhttit ráhkadit sierra šiehtadusaid, ja go lágas ii čuoččo mihkke šiehtadusaid birra, de ferte oaivvilduvvon ahte galgá sáhttit ráhkadit šiehtadusaid, čuožžu duomus.
– Oiddolaš ahte buot váldi lea ovtta olbmo duohken
Eanetlohku oaivvilda ahte ii leat sámi vuohki, ahte siidaoasi jođiheaddji galgá akto mearridit.
Seammás oaivvildit ahte lea dehálaš ahte siidaoasi jođiheaddjis lea stivrenriekti, vai sihkkarastá ekologalaš ja ceavzilis boazodoalu.
– Go geahččá obbalaš regulerenperspektiivvas, de lea oiddolaš ahte buot váldi lea ovtta olbmo duohken, čuožžu duomus.
Eanetlohku cealká maid ahte ođđa boazodoalloláhka ii sáhte rievdadit duomu mii celkui 2006:s.
Dán duomus čállet ahte 2006-duomus čielggaduvvui makkár váldi siidaoasi jođiheaddjis lea. Jus boazolohku galgá unniduvvot, de ferte dat dahkkot vuoiggalaččat ja gorrelogu mielde.
– Jus ođđa boazodoalloláhka galgá mannat badjelii duomu mii lei juo celkon, de bohtet stuora váikkuhusat boazoeaiggádiidda. Eanetlogu mielas livččii dát ášši galgan hilgojuvvot álggus juo, muhto áššehuvvan addá seamma váikkuhusa.
Rihkku Vuođđolága
Siidaoasis leat eambbo miellahtut go dat njealjis geat dikkis deaivvadedje.
Duopmáriid eanetlohku cealká, go siidaoasi jođiheaddji ii leat bivdán buohkaid unnidit, muhto dušše dán golbmasa, de rihkku dat Norgga Vuođđolága.
Danne sii oaivvildit ahte boazodoalloláhka ii sáhte mannat 2006-duomu badjelii.
– Jus buohkat livčče šaddan unnidit, ovttalágan vuogi mielde, de livčče siidaoasi miellahtuin ain vejolašvuohta doalahit boazodoalu dehálaš ealáhussan.
Unnitlohku eará oaivilis
Unnitlohku mieđai eanetlogu ákkastallamii, vaikko unnitlogus ledje eará oainnut áššái.
Unnitlohku čujuha lága ovdabargguide main láhkaaddi ii oro oaivvildan ahte siidaoasi jođiheaddji galgá leat čadnon ovddeš šiehtadusaide go galgá mearridit boazologu iežas siidaoasis.
– Dat geažuha ahte eai galgga hehttehusat siidaoasi jođiheaddji stivrenrievttis.
Go §10:s ii čuoččo mihkke šiehtadusaid birra, de ferte oaivvilduvvon ahte eai galgga leat šiehtadusat.
Go áššis leat meannuduvvon prinsihpalaš riektegažaldagat, de oaivvilda diggi ahte leat stuora ákkat manne ášši vuolggaheaddji ii galgga máksit buhtadusa.
Duopmu šattai ahte ášši vástideaddjit áššehuvve, ja goappaš bealit mákset iežaset áššegoluid.
– Oainnán lei dárbu ođđasit geahččalit
Siidaoasi miellahtuid bealušteaddji, Trond Biti, ii leat vel hupman iežas áššehasaiguin.
– Mun oainnán ahte eanetlogus lea riekta dás. Lea dieđus hui erenoamáš čuoččuhit ahte go duopmu boahtá moadde mánu ovdal ođđa boazodoallolága, ja de fámohuhttá ođđa láhka duomu mii celkui 2006:s. Dat lei ártet, jussa ektui.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Eanetlohku duopmáriin celke ahte dát ášši lea juo meannuduvvon 2006:s, ja dan dihte livččii dárbbašmeahttun ođđasit meannudit dikkis dan.
Dasa ii leat Biti ovttaoaivilis.
– Mun oainnán ahte sii lohket dan, muhto in leat ovttaoaivilis. Siidaoasi jođiheaddji sáhtii geahččalit ášši, ja das lei legitimitehta ja dárbu geahččalit dan, go dat mii 2006:s mearriduvvui lei eambbo makkár prinsihpat galget bearrašis.
Dan ovddit duomus celkui ahte siidaoasi miellahtuin ain galgá boazodoallu bissut dehálaš ealáhussan.
– Dalle ledje eambbo prinsihpat, man olu galgá ja ii lean čielggas. Oainnán ahte lei dárbu ođđasit geahččalit gokko rádji lea.
Biti ii leat hirpmástuvvan go siidaoasseeaiggát áigu guoddalit ášši.
