Ođđa vugiiguin isket lea go CWD-dávda sarvvaelliin. Dán jagi joatká Veterinearainstituhtta iskosiiguin, ja eanemus deattu bidjet bohccuid iskamii.
Ođđa vugiiguin isket lea go CWD-dávda sarvvaelliin. Dán jagi joatká Veterinearainstituhtta iskosiiguin, ja eanemus deattu bidjet bohccuid iskamii.
Ovdalaš iskosiiguin ii lean vejolaš gávdnat CWD-dávdda eará go jápmán elliin.
Dál leat ásaheame ođđa vuogádaga mii dahká vejolažžan iskat dávdda elliin mat leat heakkas, čállá Veterinearainstituhtta neahttasiiddus.
Sáhttá stuora váikkuhussan
2017:s joatká dávdda guorahallan, ja bohccuid deattuhit eanemusat guorahallamis.
Norgga boazolohku lea sullii 211 600 bohcco (2014 ja 2015 logut), ja lea sámi váldoealáhus. Lulli-Norggas lea maid boazodoallu gos leat 11 000 bohcco.
Davvi-Norggas johtet ealuin geasseorohaga ja dálveorohaga gaskka, ja ealuin lea oktavuohta eará ealuiguin gos ollugat geavahit seamma gárddiid go čohkkejit ealu.
Jus CWD-dávda olle bohccuide, de sáhttá leat stuora váikkuhussan ealáhussii.
Áigot iskat elliid mat leat heakkas
Veterinearainstituhtta lea bargame ođđa čovdosiin movt váldit iskosiid ealli bohccuin ja eará sarvaelliin.
– Mis leat guovttelágan iskosa. Vuosttaš iskosis váldit gođđosa ealli maŋŋečoalis, go doppe lea lymfáhtalaš gođus, erenoamážit nuorra elliin, main álkimusat oaidná lea go dávda, muitala Veterinearainstituhta dutki Turid Vikøren.
Ii sáhte vuos gokčat dálá vuogi
Nubbi vuohki movt isket dávdda lea baikaiskosiid bokte ja soaitimis vel birasiskosiin. Dat lea stuora ávkin go iskanvuogit dál leat dušše iskosat vuoiŋŋamaččain.
Ođđa vuogádat gohčoduvvo RT-QuIC mii lea hui sensitiiva ja sáhttá váldot maŋŋečoali gođđosis ja baikkain main sáhttet leat vehá njoammustoffat.
Dat guokte vuogi maiguin Veterinearainstituhtta lea bargame dál, eai sáhte vuos ollislaččat gokčat dálá vuogi mas vuoiŋŋamaččain váldet iskosiid jápmán elliin.
Vuohki lea nu ođas ahte eai dieđe gávdnet go buot elliin njoammustoffaid baikkas.
