Sámi ásahusain ja eaktodáhtolaš servviin leat stuora vejolašvuođat oažžut ruhtaduvvot prošeavttaideaset UNESCO bokte, muhto eai oro vel fuomášan dan vejolašvuođa. UNESCO lávdegotti Laila Susanne Vars háliida dál čalmmustahttit dán vejolašvuođa.
Sámi ásahusain ja eaktodáhtolaš servviin leat stuora vejolašvuođat oažžut ruhtaduvvot prošeavttaideaset UNESCO bokte, muhto eai oro vel fuomášan dan vejolašvuođa. UNESCO lávdegotti Laila Susanne Vars háliida dál čalmmustahttit dán vejolašvuođa.
Dálá UNESCO-lávdegotti láhttu Laila Susanne Vars muitala sis lea doarjjaortnet, mas lea vejolaš ohcat doarjagiid prošeavttaide.
– Mis lea badjelaš golbma milliuvnna ja eaktun doarjagiid oažžut lea ahte prošeavttat gullet dan njealji fágasuorggi vuollai. Njuolggadusaid mielde sáhttet earret eará eaktodáhtolaš searvvit, dutkanásahusat, oahpahusásahusat ja ceavzilis ovdáneamiprošeavttat oaččut doarjaga.
UNESCO lea ON oahpahusa, dieđalašvuođa, kultuvrra ja gulahallama organisašuvdna. Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin.
Norgga UNESCO-lávdegoddi lea ges oktavuođalađáš ja ráđđeaddi gaskkal siviila servvodaga ja Norgga eisseválddiiguin.
Dáhkat dovddusin
Vars leage bovden UNESCO-lávdegotti jođiheaddji Tora Aasland boahtit Guovdageidnui, eanet čalmmustahttit mii UNESCO lea.
– Aasland boahtá fitnat sámi álbmotbeaivvi oktavuođas, ja mis galgá konferánssa Sámi allaskuvllas. Aasland gálgá maid galledit sámi ásahusaid, nugo allaskuvlla ja joatkkaskuvlla. Jus oktage searvi háliida ahte jođiheaddji Aasland galgá sin galledit, de lea dušše munnje váldit oktavuođa.
Heive sámiide
Vars muitala immateriálalaš kulturárbbi seailluheapmi lea okta vuoruhansurggiiguin dán jagi.
– Immateriálalaš kulturárbi, dahje dakkár árbi mii ii leat čállon gosage heive hui bures sámiide ja dat maid vuoruhuvvot go bohtet nu unnán ohcamušat doppe.
– Mii oažžot unnán ohcamušaid sámi ásahusain ja sámi birrasiin, danne ávžžuhit sápmelaččaid ohcat doarjaga UNESCO-lávdegottis. Ohcanáigemearri lea gal juo dál mánnodaga guovvamánu 1.beaivvi, muhto ásahusain ja servviin soitet gárvves prošeavtta ja sáhttet de daid elektronalaččat sáddet. Soaitá searvvit eai olle dán hoahpus ohcat, muhto sávvamis vuhtto dat nuppe jagi, lohká son.
Sámi prošeavttat leat ovdal mat leat ovdal ožžon doarjagiid UNECOs leat earret eará: 2015 ohce Álttá Sámi giellaguovddaš ja ožžo 100.000 ruvnno doarjaga čalmmustahttet Álttá sámi kulturárbbi, ja 2014 oaččui Várjjat Sámi musea 120.000 ruvnno mearrasámi luohteárbevieru prošektii.
