– Mii sámit leat okta álbmot geain lea sierra giella, kultuvra ja servvodateallin, geain dan vuođul lea riekti ieža mearridit iežamet ovdáneami, dadjá sámediggeráđđi álggahanjulggáštusas maid leat almmuhan.
– Mii sámit leat okta álbmot geain lea sierra giella, kultuvra ja servvodateallin, geain dan vuođul lea riekti ieža mearridit iežamet ovdáneami, dadjá sámediggeráđđi álggahanjulggáštusas maid leat almmuhan.
Ođđa válljejuvvon sámediggeráđđi lea almmuhan álggahanjulggaštusa:
«Bajimus mihttu mis lea nanusmahttit Sámedikki sámi álbmoga luohttámušain. Vai dan nagodit, de áigut mii bargat ja čađahit sámi iešmearrideami mat leat eamiálbmogiid rivttiid iešmearrideapmái internašunála dohkkehuvvon norpmaid mielde. Dainna lágiin áigut sihkkarastit ahte sámi servvodaga ovdáneapmi dáhpáhuvvá oktiiheivehuvvon sámiid dárbbuid, árvvuid ja vuoruhemiid mielde.
Mii áigut čađahit politihka mii lea huksejuvvon buktit vuoiggalašvuođa, searvevuođa ja fátmmastahttima. Mii áigut heivehit nu ahte sámit sáhttet sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servvodateallima, iežaset eavttuid mielde.
Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána Norgga sámiide, mii galgá nannet sámiid politihkalaš saji ja ovddidit sámiid rivttiid ja beroštumiid. Mii áigut oččodit eanet oktasašdoaimma ja ovttasbarggu sámi servvodahkii ja servvodagas. Mii áigut nannet oktasašdoaimma ja ovttasbarggu Sámedikki ja suohkaniid, fylkkasuohkaniid, ráđđehusa ja eará orgánaid gaskkas.
Min višuvdna lea addit juoidá mas lea eanet árvu boahtte bulvii go dat maid mii oaččuimet. Sámi servvodat galgá addit dásseárvosaš vejolašvuođaid kultursuddjemii, kulturovdáneapmái ja kultuvrralaš máŋggabealatvuhtii, gos de orut.
Mii áigut nannet Sámedikki nu ahte ain lea fágalaš máhttu ja dehálaš aktevran servvodagas, mat sámiide boktet beroštumi sámi servvodahkii.
Juohke olbmo dárbbut galget leat guovddážis ja sin beaivválaš eallin olles eallima.
Mii áigut sámi servvodaga váldit mielde go čuovvolit Váibmogiela ja Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, ja oahpásmuhttit sámiide sisdoalu ja movt dat váikkuha sin beaivválaš dili. Mii áigut aktiivvalaččat sihkkarastit eanemus lági mielde dásseárvvu sámi gielaid gaskkas. Mii áigut čuovvolit Váibmogiela ja álggahit álgoprošeavttaid ealáskahttin- ja gáhttensuohkaniin.
Mii nannet maid suohkaniid giellabarggu go addit vejolašvuođa geavahit guovttegielatdoarjaga skuvllain ja mánáidgárddiin.
Mii áigut eanet oassálastima sámi demokratiijas ja bargat ahte eanet sámit dieđihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui ja jienastit sámediggeválggain.
Mii áigut váikkuhit servvodatovdáneami nu ahte obmot davvin sáhttet hukset dili ceavzilis servvodagas, gos leat bargosajit, buorit dearvvašvuođa- ja oahppofálaldagat, buorre johtolatdoaibma, ja rikkis luonddu- ja kulturvásáhusat.
Mii bidjat vuođđun ahte álbmotrievttálaš ja olmmošrievttálaš standárddat mat leat ILO-konvenšuvnna 169s ja ON eamiálbmotjulggaštusas, mat suddjejit luondduvuođu árbevirolaš ealáhusat ovddas, mat galget leat vuođđun industriijadoaimmain sámi guovlluin.
Mii oaivvildit maid ahte áigut eanet bargat máhttostrategiijain ja nannet máhttobirrasiid davvin.
Ovttasbarggu bokte ráđđehusain áigut hoigadit Sámi vuoigatvuođalávdegotti II-proseassa ovddos guvlui.
Mii áigut aktiivvalaččat čuovvolit A’vv Saami Musea gárvenbarggu, nu ahte musea sáhttá rahppot, ja šaddat guovddážin nuortasámi kultuvrii.
Mii áigut čuovvolit Árbediehtoprošeavtta. Lunddolaš ovttasbargoguoimmit leat Sámi allaskuvla, sámi museasearvi, mearrasámi gealboguovddáš ja giellaguovddážat.
Mii atnit sámi meahcásteami ja meahcástanealáhusaid dehálažžan vai doalahit ássama, dietnasa ja vai bisuhit ja ovdánahttit sámi kultuvrra ja giela.
Mii áigut erenoamáš fuomášumi bidjat boraspirepolitihka váikkuhusa sámi ealáhusaide. Boraspiret áitet bohccuid ja sávzzaid guohtunealáhusaid ceavzima. Mii áigut bargat nu ahte láhka rievdá vai álkibun šaddá jávkadit boraspiriid.
Mii áigut doalahit ságastallama riddo- ja vuotnaguovlluid fidnosurggiiguin vai duddjot politihka ovddos guvlui mearrasámi guovlluin, ja maiddái luossahálddašeamis.»
