Dás rájes oidnogohtet Mátta-Várjjaga báikenamat maiddái nuortalašgillii, kárttas, ja muhtun áiggi geahčen šilttain.
Dás rájes oidnogohtet Mátta-Várjjaga báikenamat maiddái nuortalašgillii, kárttas, ja muhtun áiggi geahčen šilttain.
Sámediggepresideanta lea ožžon dan ilolaš dieđu ahte vuosttaš 12 báikenama nuortalašgillii leat dál formálalaččat dohkkehuvvon ja biddjon guovddáš báikenammaregistarii.
– Dá lea álgu nuortalašgiela čalmmustahttimis ja ealáskahttinbarggus nuortalašgiela árbevirolaš guovllus Norgga bealde, dadjá presideanta Aili Keskitalo Sámedikki preassadieđáhusas.
– Nanusmahttá
Báikenammalága láhkaásahusa rievdadeamis lasihuvvui vejolašvuohta geavahit nuortalašgielat namaid Mátta-Várjjaga gielddas.
Báikenammalága ođđa láhkaásahusas čuožžu § 4: «Davvisámegiela čállinvuohki galgá geavahuvvot Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas gitta Divttasvuona rádjái. Nuortalašgiela báikenamaid Mátta-Várjjaga gielddas sáhttá dattetge čállit nuortalašgiela čállinvuohkái».
– Dát nanusmahttin nuortalašgielas ja nuortalaččaid oassálastimis bođii sullii seamma áiggi go Ä´vv nuortalašgiela musea rahpama mii lei giđđageasi. Dat guokte dáhpáhusa oktii nanneba nubbi nuppi, čállá Sámediggi preassadieđáhusas.
Oidno šilttain
Stuora oassi Mátta-Várjjat gielddas lea árbevirolaš nuortalašgiela geavahanguovlu. Dološ nuortalaččaid siiddaid geavahedje eatnamiid mat dál leat koloniserema, soađi ja čuovvovaš ráfišiehtadallamiid dihte, golmma riikkas, Norggas (Mátta-Várjjaga gielda), Suomas ja Ruoššas.
Dás maŋás beassat oaidnit nuortalašgiela namaid kárttain ja dađistaga maiddái šilttain, juogo sierra dahje ovttas davvisámi paralleallanamaiguin.
– Mii leat hui duhtavaččat go Kártadoaimmahat dakkaviđe lea atnigoahtán ođđa láhkavuođu dan 12 vuosttaš nuortalašgielat vuođđonammii. Dat rahpá vejolašvuođa Mátta-Várjjaga gildii, mas lea mearridanváldi gilinamaide, dohkkehit namaid nu go Kueʹttjokk, Kuõbǯǯjäuʹrr og Vueʹrjemjokk, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
