Guokte dutki Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, Jon Todal ja Lovisa Mienna Sjöberg, leaba čállán mávssolaš girjji mávssolaš olbmo birra.
Sápmelaš Edvard Masoni (1870-1930) lei kristtalaš miššoneara, sámiid vuoigatvuođaid belošteaddji ja čielga jietna almmolaš digaštallamis Norggas iežas eallináiggis. Edvard Masoni lei bihtánsápmelaš ja bajásšattai Ruovagis (Rana) Nordlánddas. Son riegádii hui geafes bearrašis. Váhnemat jámiiga árrat. Muhto Edvardas ledje stuorra návccat. Son finai miššunallaskuvllas Stavangeris, válddii doavttiroahpu Amerihkás, ja barggai Kinas miššonearan oktiibuot 20 jagi.
Daid jagiid go orui Norggas, Edvard Masoni searvvai šaddi sámi politihkalas lihkádussii. Edvard Masoni dovddai ja ovttasbarggai ovdamearkka dihtii Daniel Mortenssoniin, Elsa Laula Renbergiin ja Isak Sabain. Dát olbmot gulle árra sámelihkadusa gollebulvii. Edvard Masoni ieš lei earenoamáš čeahpes sárdnideaddji ja čálli. Dat doaimmai ollu Rogalánddas, muhto jođii miehtá Norgga, sárdnidii Ipmil sáni, sártnui sihke Kina-miššonsearvvi ja sámemiššonserviid vuostái ja áŋgirušai sámiid kultuvrra, giela ja vuoigatvuođaid.
Girji lea čállojuvvon dárogillii (nynorsk; ovcci kapihttala) ja ruoŧagillii (golbma kapihttala). Girječálli-guovttos leaba dahkan hui stuorra ja buori barggu. Soai leaba dárkilit dutkan Edvard Mesoni eallima ja velá politihkalaš ja sosiála dilálašvuodaid Norggas, Ruoŧas, Amerihkás ja Kinas 1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus. Iešguđetlágan gáldut geavahuvvojit, ovdanbuktin dihtii Edvard Masoni duogáža, su oskkolaš ja politihkalaš oainnnuid ja su doaimma Norggas ja olgoriikkas. Čállit muitaleaba geahppadit. Ja Edvard Masoni earenoamáš eallin dohppe lohkki.
Jon Todal ja Lovisa Mienna Sjöberg eaba aivve fal ovdanbuvtte Edvard Masoni jurdagiid ja daguid, muhto viggaba maiddái čilget dan áiggi ja dan dilálašvuođa mas son elii.
Norgga Sámemiššuvnna dálá váldočállin mun lohken earenoamáš dárkilit Masoni riiddu birra finnemiššunservviiguin. Eahpitkeahttá, 1900-1920 jagiin dáruiduhttinjurdagat váikkuhedje maiddái miššunservviide. Muhtin miššunjođiheaddjit ja -mielbargit orro duođaid atnimin sámi álbmoga vuollegaš árvvus, nu go girječállit čuoččuheaba.
Goitge ii oro áibbas riekta ahte miššunsearvvit atne sápmelaččaid dušše fal «objektan» iežaset veahkkebarggus ja sárdnideamis. Livčče gal leamaš stuorát suddu jos kristtalaččat Norggas eai livčče beroštan geafes ja buohcci olbmuin, ležžet dal sii sápmelaččat, kveanat vai dážat. Dát han lei ovdal čálgostáhta. Oppa áiggi barge dáin miššunservviin sápmelaččat ja sámegielagat, sárdnidettiin Ipmil sáni sápmelaččaide iežaset gillii. Go Norgga stáhta ii dáhtton doarjut sámi girjjálašvuođa, de dáža miššunustibat ja eaktodáhtolaččat čogge ruđaid prenten dihtii vuoiŋŋalaš girjjiid ja bláđiid sámegillii.
Dáinna lágiin, vaikko mii dál oaidnit ollu boasttuvuođaid – ja Edvard Masoni áŋgirit čujuhii daidda, lea goitge nu ahte sámemiššunsearvvit 1900-logu álggu rájes ledje dáža servodaga gievrramus fápmu stáhta dáruiduhttinpolitihka vuostái. Dát lei belohahkii prinsihpalaš doarjja. Báhppa ja Finnemisjonforbundet ovdaolmmái Jens Otterbech (1868-1921) anii kultuvrra ja giela geavaheami juohke álbmoga vuoigatvuohtan. Sámi Álbmotallaskuvlla ásaheapmi Kárásjohkii 1936:s – guhtta jagi Edvard Masoni jápmima maŋŋel – bijai Sámemiššuvnna njunnošii sámiid vuoigatvuođa bealušteaddjiid gaskkas Norggas ovdal soađi.
Edvard Masoni ánssáša dán girjji. Su oaivilat ja árvvut leat ain áigeguovdilat. Vaikko sus lei riiddu luondu, su nana osku Ipmilii ja luohttámuš olmmošvuoigatvuodaide searvá ovdamearkan min áiggi olbmuide ge. Eahpitkeahttá Edvard Masoni lea okta Norgga stuorámus olbmuin daid maŋimuš 100 jagiid. Mun ávžžuhan buohkaid oastit dán girjji.
Dieđut girjji birra:
Girji «Edvard Masoni – ein samisk misjonær i kolonialismens tidsalder» lea olggosaddán 2023 Pax lágádusa bokte. Girji lea čállojuvvon dárogillii (nynorsk) ja ruoŧagillii. 282 siiddu.
