Equinor ozai čakčat rusttetkonsešuvnna čatnat ja elektrifiseret Hammerfest LNG:a Muolkkuin Hámmerfeastta gielddas. Sihke ovdal ja maŋŋil leat leamaš garra digaštallamat gielddain. Lea jearaldat šaddá go elrávdnji divraseabbo dábálaš olbmuide, leago riikkaoasis doarvái fápmu eará doaibmabijuide maŋŋil elektrifiserema ja mat dálkkádatvuoittut doaibmabijus duođas leat.
Dán konkrehta ášši lea midjiide leamaš dehálaš čuvget váikkuhusaid maid elektrifiseren mielddisbuktá sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimmaheami luondduvuđđui sihke báikkálaččat ja regionálalaččat. Oktavuođaid ja obbalašvuođa oaidnin ášši moalkáivuođas mearrida movt Sámediggi oaidná Muolkkuid (Melkøya) elektrifiserema. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte berre čielggadit molssaeavttuid unnidit luoittuid, ja mat sáhttet várjalit sámi servodaga luonddusisabahkkemiin ja fápmovuolláibáhcagis maid elektrifiseren dagaha.
Dieđuid mielde Equinora ohcamis mielddisbuktá LNG-rusttega elektrifiseren dárbbu hukset ja doaimmahit ođđa 132 kV-linnjá, Njárgajávrris Muolkkuin. Obbalaččat mielddisbuktá baicca elektrifiseren olu stuorra infrastruktuvradoaibmabijuid, nugo ođđa 420kV-fápmolinnjáid Skáiddis Hámmerfestii. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte okta headjuvuohta elektrifiserenohcamušas lea ahte dat obbalaš govva lea guđđojuvvon ja danne ii leat fárus váikkuhusguorahallamiin. Lassin 420kV-fápmolinnjáide Skáiddis Hámmerfestii leat maiddái dieđihuvvon plánat hukset sullasaš megafápmolinnjá nuorttas guvlui, Skáiddis Davvesiidii ja viidáseappot Vuonnabahtii.
Mii oaivvildit servodatávki 420 kV fápmolinnjá huksemis Skáiddis Hámmerfestii ii leat doarvái ákkastuvvon, go leat stuorra negatiivvalaš váikkuhusaid huksemis sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimmaheami luondduvuđđui.
Mii oaivvildit servodatávki 420 kV fápmolinnjá huksemis Skáiddis Hámmerfestii ii leat doarvái ákkastuvvon, go leat stuorra negatiivvalaš váikkuhusat huksemis sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimmaheami luondduvuđđui. Sámediggeráđđi lea hirbmat fuolastuvvan obbalaš nođiin boazodoalloorohagaide maidda plánat čuhcet, earenoamážit boazodoalloorohagat 20 Fálá ja 22 Fiettar. Lea čielggas, ja boahtá maiddái ovdan NVE mearrádusevttohusas Oljo- ja energiijadepartementii, ahte gierdanráji siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna 27. artihkkala ektui lea gosii rihkkojuvvon daid boazodoalloorohagaid guovdu. Álbmotrievtti suodjaleapmi mearkkaša ahte ii sáhte addit konsešuvnna doaibmabijuide mat leat gielddusin dahje buvttihit hirbmat negatiivvalaš váikkuhusaid vejolašvuhtii bargat boazodoaluin sámi kulturdoaibman.
Lassin elrávdnjelinnjáide ferte doarvái energiija leat olámuttus doaimmahit Muolkkuid (Melkøya). Equinor dieđiha ahte sii leat ohcan ja ožžon 410 MW neahttakapasitehta Hammerfest LNG:i (Hámmerfeastta LNG:Ii). Soaitá leat dát oassi masa lea eanemus beroštupmi regiovnna digaštallamiin: gos galgá fápmu váldojuvvot, gos galgá buot dát fápmu buvttaduvvot ja guđet earát prošeavttat šaddet vuordit go Muolkkut (Melkøya) váldet buot fámu?
Sámediggeráđi oaidnu lea ahte fápmodárbu lassánahttá eahpitkeahttá deattu buvttadit vel eanet ođasmuvvi fámu dain árbevirolaš sámi geavahanguovlluin. Dakkár kumulatiiva váikkuhusaid ii sáhte min oainnu mielde guođđit árvvoštallamiin galgá go doaibmabijuide addojuvvot konsešuvdna.
Sámedikki dievasčoahkkin lea čielgasit dadjan ahte Sámediggi hilgu buot sisabahkkemiid maid bieggafápmorusttethuksemat sámi guovlluin dagahit mat čuhcet sámi ealáhusberoštumiide dahje vuoigatvuođalaččaide maidda sii eai leat miehtán.
Sámedikki dievasčoahkkin lea čielgasit dadjan ahte Sámediggi hilgu buot sisabahkkemiid maid bieggafápmorusttethuksemat sámi guovlluin dagahit mat čuhcet sámi ealáhusberoštumiide dahje vuoigatvuođalaččaide maidda sii eai leat miehtán. Stáhta Norga ii sáhte dahkat eanet álbmotriekterihkkumiid joksan várás dálkkádatmihttomeriidis. Dat lea eaktu maid mii eat sáhte dohkkehit. Mii fertet ovttas jurddašit čovdosiid mat seilot áiggi vuollái ja mat sihke unnidit min servodaga dálkkádatbáhcagiid ja sihkkarastet luondduvuođu mii ealiha sihke min ja min boahttevaš buolvvaid.
Stáhta Norga ii sáhte dahkat eanet álbmotriekterihkkumiid joksan várás dálkkádatmihttomeriidis.
Ráđđehusas lea lossa ovddasvástádus fuolahit ahte eamiálbmotvuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit – maiddái go bargojuvvo olahit nationála dálkkádatmihttomeriid. Lea paradoksála lágidit dálkkádatnuppástuhttima man vuođđun lea fossiila boaldámuša buvttadeapmi ja buktá ođđa liseanssaid oljju ja gássa ohcat. Mun jearan, galgá go luondu mii lea addán birgenlági olbmuide dán oasis riikkas duháhiid jagiid goariduvvo ovtta prošeavtta dihte mii jáhkkimis bistá oaneheabbo go njealjádas jahkečuođi?
