Miehtá riikka álget dál oahput. Studeanttat servet fáttarvahkkui ja čoahkkanit lohkansálaide. Muhto makkár eavttut leat vuordimis sámi studenttaide? Go sámi studeanttat dieđihit ahte vásihit hehttehusaid oahppoáiggis, de čájeha dat ahte lea dárbu nationála sámi studeantaorganisašuvdnii gos sin jietna gullo, nu čállá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen (NSR) dán kronihkas.
Mun jáhkán ahte mii leimmet máŋggas geat hirpmástuvaimet. Sámedikkis ja ráđđehusas ledje cealkámuščoahkkimat main fáddán lei rekruteren oahpaheaddjeoahpuide. Čoahkkimiin deaivvadeimmet studeanttaiguin geat čielgasit dieđihedje ahte lea liige noađđi válljet sámegiela oahpus. Sii muitaledje hástalusaid birra oahpu álgima oktavuođas, váttisvuođaid birra go leat sisaváldimat dušše juohke nuppi jagi ja eará hástalusaid birra sámi oahpahusa ja oahpuid čađaheamis main lea sámi sisdoallu. Juoga ferte dahkkot.
Namuhuvvon cealkámuščoahkkin ja sámi studeanttaid čielga jietna čájeha man dehálaš nationála sámi studeantademokratiija lea. Go politihkalaččat adnojit stuora resurssat hástalusaide mat gusket oahpuide, earret eará rekruteret eanet sámi oahpaheaddjestudeanttaid, de fertet mii ollu eanet guldalit studeanttaid.
Sámediggeráđđin lean mun eanemusat gulahallan universitehta- ja allaskuvlajođiheddjiiguin, skuvla- ja mánáidgárdejođiheddjiiguin ja oahpaheddjiiguin, muhto lean beare unnán gulahallan studeanttaiguin. Lea beare unnán deattuhuvvon man dehálaš lea sihkkarastit sámi studeanttaide jiena servodagas ja universitehtademokratiijas.
Cealkámušat maid mii leat ožžon čájehit ahte lea dárbu loktet sámi jienaid erenoamážit universitehtain ja allaskuvllain. Guovddáš fáttát dás leat sisabeassannjuolggadusat ja kvohtavuogádat, oahpuid huksehus ja sisdoallu, oahppanbiras, máŋggabealatvuohta ja dásseárvu, ja kvalitehtaovdánahttin. Mihttomearrin ferte leat oažžut áigái organisašuvnna mas lea čielga sámi studeantapolitihkka, mii fátmmasta studeantaeallima buot osiid.
Lea beare unnán deattuhuvvon man dehálaš lea sihkkarastit sámi studeanttaide jiena servodagas ja universitehtademokratiijas.
Sámi studeanttat leat álo leamaš árjjalaččat ja áŋgirat – erenoamážit stuora gávpogiin. Miehtá riikka leat iešguđetge sámi studeanttaorganisašuvnnat ollen juo ávvudit 40-jagi beivviid, mat dalle ásahuvvojedje go lei dárbu ásahit sosiála arenaid sámi studeanttaid várás. Dat čájeha ahte gávdno juo vuođđu ásahit sierra nationála sámi studeantaorganisašuvnna. Sámi studeanttat čájehit čielgasit beroštumi ja áŋgirvuođa mii maid váikkuha studeantadillái.
Dán jagi áŋgirušše oallugat Fovse-áššiin, maiddái ollu sámi studeanttat, geat válljejedje čájehit vuostehágu olmmošvuoigatvuođarihkkumii. Muhtin studeanttat manahedje bákkolaš oahpahusa, eaige beassan eksámenii go ledje vuosttaldeame olmmošvuoigatvuođarihkkuma. Sii livčče dárbbašan doarjaga studeantaorganisašuvnnas. Seammás oaivvildan ahte lea dehálaš sihkkarastit ahte Norsk studentorganisasjonas (NSO) lea sámi ovddastus. Sámi ovddastusa haga dat eai seamma bures nákce ovddastit sámi studeanttaid riikka dásis.
Sámi studeanttat eai leat searvan organisašuvnnaide dušše danne vai sáhttet ásahit sosiála deaivvadanbáikkiid. Sii leat searvan debáhtaide dekoloniserema birra ja rahčan olmmošvuoigatvuođaid ovddas, ja sii addet dehálaš cealkámušaid Sámediggái ja ráđđehussii. Dál lea áigi ásahit nationála sámi studeantaorganisašuvnna.
