Jus don leat nuorra ja easkka oahppan sámegielat oahpaheaddji, de livččii dutnje bargu fállun vaikko gos. Sihke skuvllat ja sámi ásahusat dárbbašit din gelbbolašvuođa ja gilvalit seamma sámi resurssaid nalde. Lea hui buorre ahte oahpaheaddjit leat bivnnuhat bargomárkanis. Hástalussan lea ahte mii eat nagot oahpahit nu olu sámegielat vuođđoskuvla- ja mánáidgárdeoahpaheddjiid go servodat dárbbaša.
Ferte bargojuvvot vel garraseappot oažžut áigái eambbo sámegielat oahpaheddjiid, sin geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Sámi allaskuvla háliida danne hástit eanet suohkaniid, fylkkagielddaid, Stáhtahálddašeddjiid ja Sámedikki searvat oktasaš ražasteapmái oažžut eanebuid váldit oahpaheaddjeoahpu.
Dál nappo eai oahpahuvvo doarvái sámegielat oahpaheaddjit vuođđoskuvllaid ja mánáidgárddiide. Sámi skuvllas lea duođai heahtedilli. Eambbo oahpaheaddjit ollejit ealáhahkii go nuorat geat álget. Dál juo leat sihke váhnemat ja skuvlajođiheaddjit fuolastuvvan oahpaheaddjeváilli geažil vuođđoskuvllas, mii čuohcá oahpaheapmái sámegillii ja sámegielas. Riikkarevišuvdna čálii juo 2019:s ahte jus vuollegis ohcanlogut oahpaheaddjeoahpuide joatkašuvvet, de sáhttá čuožžilit duođalaš sámegieloahpaheaddjeváili boahttevaš jagiid.
Professor Øystein A. Vangsnes Romssa universitehtas, UiT , lea čađahan guorahallama «Sámegielain luohpat vuođđoskuvllas» («den samiske lekkasjen»), (Sámi logut muitalit 14, 2021) dan birra go oahppit geain lea leamaš oahpahus sámegielas vuosttaš- dahje nubbingiellan, heitet dan oahpus. Okta čujuhuvvon hástalus lea gelbbolaš oahpaheddjiid háhkan, mii sáhttá leat váttis ja hástalussan sámegieloahpahusa dáfus.
Maiddái mii Sámi allaskuvllas lea fuolas go nu ollugat “heitet dahje luhpet”, mii mearkkaša ahte goalmmádasoassi vuođđoskuvlaohppiin heitet sámegieloahpahusas.
Mo lea dilli sámi luohkkálanjain ja maid muitalit logut?
Mii leat geahčadan ođđaseamos statistihka ja tabeallaid. Dán čavčča lea birrasiid 226 sámegielat oahpaheaddji vuođđoskuvllas. Dát lohku lea hui unni. Dáin oahpaheddjiin lea ovddasvástádus fállat oahpahusa 2546 oahppái, sihke davvi-, lulli- ja julevsámegillii.
Go oahpaheaddjit váilot, de mielddisbuktá dat ahte sámegielat oahpaheddjiin lea erenoamáš stuora ovddasvástádus čuovvulit ohppiid, vai sii ožžot dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta. Dán čavčča lea 2327 davvisámi, 114 julevsámi ja 105 lullisámi oahppi vuođđoskuvllas.
Dilli ii leat duođe buoret suoma- ja ruoŧabeale. Suomabeale leat 33 sámegielat oahpaheaddji ja 778 oahppi. Ruoŧabeale logut eai leat mis.
Movt oažžut eanebuid váldit sámi oahpuid?
Mii fertet ulbmillaččat áŋgiruššat dáinna! Mii fertet oažžut suohkaniid ipmirdit ahte dás duohko lea duohta dárbu strategalaččat vuoruhit ja rekrutteret, vai mii sihkkarastit doarvái vuođđoskuvla- ja mánáidgárdeoahpaheddjiid. Suohkanat ja skuvlajođiheaddjit han buoremusat dovdet beaivválaš hástalusaid, ja sii dat vásihit heađi go eai fáhte oahpaheddjiid geain lea sámi gelbbolašvuohta. Ulbmilin lea maiddái oažžut eanet nuoraid válljet sámi oahpaheaddjeoahpuid. Iežamet vuoruhemiid bokte áigu Sámi allaskuvla bargat maid sáhttá háhkat sámi servodahkii daid oahpaheddjiid maid dárbbašuvvojit dasa ahte nannet oahpahusfálaldaga sámi mánáide ja nuoraide. Buorit stipeandaortnegat lea deaŧalaš vuohkin oččodit eanebuid váldit sámi oahpaheaddjeoahpu. Sámediggi juolluda jahkásaččat 50 000 kr studeanttaide geat váldet sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu dahje sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu, ja dáinna deaŧalaš politihkalaš áŋgiruššamiin lea Sámediggi váldán ovddasvástádusa sihke movttiidahttit ja rekrutteret eanebuid váldit oahpaheaddjeoahpu.
Lulli- ja julevsámi guovlluin lea vel garraseappot áŋggirduvvon. Juohke studeanta gii váldá oahpaheaddjeoahpu ja geas lea sámegiella vuosttašgiellan, oažžu jahkásaččat 200 000 kr stipeandan. Dát lea deaŧalaš ja rievttes doaibmabidju, man Sámediggi, suohkanat ja Stáhtahálddašeaddji ovttas čađahit. Giellahálddašansuohkanat mákset 100 000 kr das. Stáhtahálddašeaddji ja Sámediggi ges 50 000 kr goabbáge.
Sámi allaskuvlla jođiheaddjit árvalit ahte seamma stipeandaortnet berre fállojuvvot buot giellaguovlluin, ahte stipeanda mánáidgárdde- ja oahpaheaddjestudeanttaide lassána 50 000 kruvnnos 200 000 kruvdnui, ja ahte davvisámegiel studeanttat maid vuoruhuvvojit. Mii maid árvalat ahte studeanttat geat lohket mastergráda sámegielas, beroškeahttá váldet go dan davvisámegillii, julevsámegillii dahje lullisámegillii, ahte sidjiide maid juolluduvvo 200 000 ruvnnu stipeanda. Dá lea dehálaš vuohki movttiidahttit eambbogiid lohkagoahtit sámegiela.
Sámi allaskuvlii bohtet juohke čavčča dieđut suohkaniin, ahte sis váilot oahpaheaddjit. Dán čavčča go skuvlajahki álggii, de váilo Guovdageainnu vuođđoskuvllas gávcci oahpaheaddji.
Mii válljet danne geiget gieđa davvisámi suohkaniidda ja Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddjái, ja sávvat mii ovttas váldit ovddasvástádusa addit sihke giella- ja máhttoloktema vuođđoskuvlaohppiide. Dál dárbbašuvvojit ulbmillaš váikkuhandoaimmat njulget oahpaheaddjeváilli. Olu mánát ja váhnemat leat vásihan ahte skuvllat ja suohkanat eai deavdde láhkanannejuvvon vuoigatvuođaid sámegieloahpahussii vuođđoskuvllas. Seamma lea dáhpáhuvvan mánáidgárddiin ja joatkkaskuvlaoahpahusas.
Dál leat sullii 500 oahppi geat joatkkaskuvllas lohket davvisámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellan. Dat iešalddis čájeha ahte rekrutterenvuođđu lea oalle unni, go ii sáhte vuordit ahte sii buohkat háliidit váldit oahpaheaddjeoahpu. Rekrutterenvuođđu livččii stuorábuš jus rehkenastit mielde maiddái Ruoŧa ja Suoma beale ohppiid, muhto liikká lea rekrutterenvuođđu unni ovdamearkka dihte dáru ohppiid ektui joatkkaskuvllain geat ohcet oahpaheaddjeoahpuide.
Sámi allaskuvla lea okta riikka unnimus allaskuvllain, muhto mis lea hirbmat deaŧalaš rolla sámi oahpahusásahussan. 34 jagis, 1989 rájes, lea min oahppoásahusas leamaš guovddáš doaibman oahpahit sámegielat oahpaheddjiid Norgga, Ruoŧa ja Suoma beallái Sámi.
Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna lea guorahallan sámi skuvlahistorjjá, skuvlla ja oahpahusa, sámi giellahistorjjá dálá áiggis ja dáruiduhttima váikkuhusaid. Skuvla lea leamaš njunuš ásahussan dáruiduhttinpolitihka ovddideamis, mii geavatlaččat čađahuvvui gitta 1990 rádjái. Kommišuvdna čállá ahte gelbbolaš oahpaheddjiid ja oahpponeavvuid váili otná áiggis lea dáruiduhttinpolitihka váikkuhus.
Servodat dárbbaša sihke dan stuora giellaloktema ja máhttoloktema man kommišuvdna árvala. Dakkár lokten nannešii sámegiela ja ásahivččii buriid revitaliserenstrategiijaid ja oahpahusfálaldagaid mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide.
Dáruiduhttima geažil de leat ollu mánát geain ii leat sámegiella ruovttugiellan ja danne lea velá stuorát dárbu ahte leat doarvái oahpaheaddjit geat leat gielladoarjjan ohppiide.
Kommišuvdna evttoha sámi giellaloktema mánáidgárddi rájes alit oahpu rádjái, ja jus mii galgat olahit dien stuora loktema, de fertet mii buohkat váldit oktasaš ovddasvástádusa – ovttas sámi servodagain riikkarájiid rastá ja searvái oažžut maiddái majoritehtaservodaga.
Mii fertet bargat mánáid ovddas! Sii eai galgga gillát unnán dahje váilevaš oahpaheaddjeresurssaid geažil, sii ánssášit buori ja geasuheaddji sámi skuvlafálaldaga – maiddái boahtteáiggis!
Samuel Valkeapää, Sámi allaskuvlla prorektor
Risten Länsman, goahtejođiheaddji
John-Marcus Kuhmunen, goahtejođiheaddji
Karen Inga Eira, Sámi lohkanguovddáža jođiheaddji
